Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloittaa uuden kansallisen tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää, miten yksilölliset tekijät, kuten perimä ja elintavat, vaikuttavat vaikean koronavirusinfektion syntyyn.
Myöhemmin tuloksia voidaan käyttää koronaviruksen aiheuttaman taudin hoidon ja ennaltaehkäisevien toimien suunnittelussa.
– Ensimmäisiä tuloksia odotetaan olevan käytettävissä jo tämän epidemian aikana varsinkin, jos se torjuntatoimien ansiosta pitkittyy kestoltaan. Ennen kehitteillä olevien koronarokotteiden laajamittaista käyttöä on todennäköistä, että koronaepidemia nostaa aika ajoin päätään ja näissä tapauksissa voidaan viimeistään tietoa soveltaa, kertoo tutkimusprofessori Markus Perola tiedotteessa.
THL:n genomiikka ja biopankki -yksikön päällikkö, tutkimusprofessori Perola johtaa tutkimusta.
Koko Suomen kattavaan tutkimukseen kutsutaan pääasiassa sairaalahoitoon joutuvia henkilöitä, joilla epäillään tai joilla on todettu koronavirustartunta. Mukaan kutsutaan myös lievemmin sairastuneita.
THL toteuttaa tutkimuksen yhdessä kaikkien yliopistosairaaloiden, monien muiden sairaanhoitopiirien ja Terveystalon kanssa. Näytteenkeräys on alkanut osassa maata.
Koronavirusinfektion (COVID-19) taudinkulussa on havaittu runsaasti yksilöiden välistä vaihtelua. Alustavien havaintojen perusteella sairastumiseen ja oireisiin voivat vaikuttaa erilaiset yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli, elintavat, perussairaudet ja lääkitys.
Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään myös, että jotkin infektiotaudit tarttuvat toisiin ihmisiin helpommin kuin toisiin muun muassa geneettisten erojen johdosta.
Vaikka koronavirusinfektiolle ovat herkkiä etenkin kroonisesti sairaat ja ikäihmiset, näidenkin ryhmien sisällä on suurta vaihtelua.
– On erittäin tärkeää selvittää, miksi jotkut sairastuvat vaikeaan koronavirustautiin. Se voi auttaa tulevaisuudessa resurssien kohdistamisessa taudille herkkien ihmisten suojelemiseksi, Perola sanoo.
Tavoitteena on saada tutkimukseen yli 3 000 osallistujaa, jotka ovat joutuneet sairaalahoitoon tai hakeutuneet muutoin koronavirustestiin.
Tutkittavilta kerätään kyselyillä tietoa yleisestä terveydentilasta ja elintavoista. Lisäksi tutkimuksessa käytetään rekisteritietoja ja sairaalassa sairauden hoidossa muutenkin kerättyjä mittaustietoja, kuten laboratorioarvoja ja verenpainearvoja.
Verinäytteestä tutkitaan muita samanaikaisia tartuntatauteja ja tulehduksen vakavuusastetta sekä muita elimistön tasapainosta kertovia arvoja. Näytteenkeräys tehdään yhteistyössä paikallisten biopankkien kanssa.
Perimän vaikutuksia tutkitaan DNA-näytteestä tehtävillä geenikartoitusmenetelmillä, joiden avulla voidaan tunnistaa eri perimän alueita tai niiden yhdistelmiä.
Kaikki edellä mainitut tekijät voivat yhdessä tai erikseen vaikuttaa koronavirustartunnan saamiseen, tautitilan etenemiseen ja infektion kestoon, lisätautien tai lääkkeiden sivuvaikutusten saamiseen ja viruksen kantajan tartuttavuuteen.
Tutkimus toteutetaan yhteistyössä genomiikka- ja biopankkiyksikön, terveysturvallisuus-osaston virusasiantuntijoiden, Helsingin yliopistossa toimivan Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) sekä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kesken.
Tutkimuksessa ovat myös mukana kaikki suomalaiset biopankit ja Suomen biopankkien osuuskunta FINBB, joka koordinoi biopankkitoimintaa Suomessa.
Tutkimus osallistuu itsenäisenä tutkimuksena myös kansainväliseen yhteistyöprojektiin ”COVID-19 Host Genetics Initiative”, jota FIMM koordinoi. Siinä tutkijat yhdistävät voimansa kasvattaakseen tietoa koronavirustartunnan ominaisuuksista.
Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.
