Erään aivoille tärkeän miRNA-molekyylin määrä vähenee hermosoluissa jopa kolme kuukautta aivovamman jälkeen, osoittaa FM Niina Vuokilan väitöstutkimus. Tutkimuksessa löydettiin myös mahdollisia lääkeaineita, joilla aivovamman aiheuttamia muutoksia voitaisiin minimoida.

Aivovammoja aiheutuu useimmiten liikenneonnettomuuksien sekä kaatumisen tai putoamisen yhteydessä. Onnettomuushetkellä saadun vaurion lisäksi potilaille voi kehittyä etenevä tila, joka johtaa kuukausien ja vuosien myötä vaurion pahenemiseen sekä jälkitilojen, kuten muistihäiriöiden ja epilepsian, kehittymiseen. Tällä hetkellä ei ole olemassa keinoa estää tai hidastaa tätä prosessia, mikä tekee aivovamman aiheuttamien molekyyli- ja solumuutosten tutkimisesta erityisen tärkeää.

Vuokilan väitöstutkimuksessa keskityttiin aivovamman aiheuttamiin muutoksiin mikroRNA-124-3p-nimisessä molekyylissä. MicroRNA:t eli miRNA:t ovat pieniä molekyylejä, jotka voivat säädellä jopa satojen geenien ilmentymistä. MiR-124-3p ilmentyy hermosoluissa, ja on määrällisesti merkittävin miRNA aivoissa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että tämän miRNA:n läsnäolo on olennaista hermosolujen kehitykselle ja toiminnalle.

Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että vakava aivovamma johtaa miR-124-3p:n määrän vähenemiseen hermosoluissa jopa kolme kuukautta aivovamman jälkeen. Tämä muutos havaittiin sekä aivokuorella aivan vaurioalueen kohdalla että muistitoimintoja säätelevässä hippokampuksessa, joka sijaitsee sisempänä aivoissa.

Muutos havaittiin sekä eläinmallilla että potilasnäytteissä. Tietokoneanalyysit viittaavat siihen, että miR-124-3p:n määrän väheneminen aivovamman jälkeen edesauttaa pitkittyneen tulehdustilan syntymistä sekä solukuoleman etenemistä.

Lisäksi tutkimuksessa löydettiin useita mahdollisia lääke-ehdokkaita, joilla aivovamman aiheuttamia molekyylitason muutoksia voitaisiin minimoida.

Tutkimus osoitti myös, että muutos miR-124-3p:n määrässä ei rajoitu vain ulkoisen tekijän aiheuttamiin aivovammoihin, vaan muutkin aivoja vaurioittavat prosessit, kuten pitkittynyt epilepsiakohtaus, johtavat samanlaisiin muutoksiin.