Työterveyshuollon sairaanhoidon palveluiden runsas käyttö on yhteydessä työkyvyttömyysriskiin, uusi väitöstutkimus osoittaa.

Lääketieteen lisensiaatti Tiia Reho totesi väitöstutkimuksessaan, että suurkuluttajuus on yksi mahdollinen indikaattori työkyvyttömyysuhassa olevien potilaiden tunnistamiseen. Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden runsas käyttö oli yhteydessä sekä lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin että työkyvyttömyyseläkkeisiin lähivuosina.

Väitöstutkimuksen mukaan käyntitiheyden hyödyntäminen muiden työkyvyttömyyteen viittaavien tekijöiden kanssa mahdollistaa työkyvyttömyysriskien varhaisemman tunnistamisen ja siitä seuraavat toimenpiteet, kuntoutuksen ja seurannan suunnittelun.

Reho totesi tutkimuksessaan, että työterveyshuollon sairaanhoidon palveluita paljon käyttävät potilaat ovat sairauden vuoksi pois työstä enemmän kuin muut työterveyshuollon potilaat. Palveluita paljon käyttävien sairauspoissaolojen todennäköisyys on korkea vielä kaksi vuotta työterveyshuollossa käyntien vähenemisen jälkeen.

Suuremman osan pitkistä sairauspoissaoloista aiheuttavat mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet niin palveluita paljon käyttävillä kuin muilla työterveyshuollon potilailla.

Tutkimuksen perusteella työterveyshuollon sairaanhoidon palveluita paljon käyttävillä potilailla on muita käyttäjiä suurempi riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Työterveyshuollon palveluiden suurkuluttajille eläkkeitä myönnetään suhteessa enemmän tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien vuoksi kuin muille palveluiden käyttäjille.

Palveluiden runsaan käytön ja työkyvyttömyyseläkkeiden välinen yhteys selittyy vahvasti suurkuluttajien lisääntyneillä sairauspoissaoloilla. Rehon tutkimus osoitti, että sekä satunnaisilla että pysyvillä suurkuluttajilla on muita työterveyshuollon potilaita suurempi riski jäädä pitkälle sairauspoissaolojaksolle sekä joutua työkyvyttömyysetuudelle lähivuosina.

Paljon palveluita kaikkina kolmena vuonna käyttäneistä potilaista liki 2,7 prosenttia sai työkyvyttömyyseläkepäätöksen tutkimusaikana, kun vastaava luku muista käyttäjistä oli alle 0,4 prosenttia. Tarkasteltaessa kaikkia eläke-etuusmuotoja, jonkin eläke-etuuspäätöksen sai 15 prosenttia pysyvistä suurkuluttajista ja 2 prosenttia muista käyttäjistä.

Tutkimuksen valossa työterveyshuollon sairaanhoidon palveluita runsaasti käyttävät potilaat tulisi tunnistaa vastaanotoilla, erityisesti heidän kärsiessään tuki- ja liikuntaelimistön ja mielenterveyden sairauksista. Suurkuluttajien ohjaus kuntoutuksen ja työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden pariin tulisi varmistaa ja tarpeen mukaan etsiä työkykyä tukevia ratkaisuja jo ennen kuin pitkiä sairauspoissaolojaksoja kertyy.

– Palveluiden runsaan käytön yhteys tuleviin työkyvyttömyyseläkkeisiin on merkittävä löytö, koska se mahdollistaa eläkeriskin tunnistamisen käyntitiheyttä seuraamalla. Käyntitiheyden mittaamista voi hyödyntää kuntoutuksen ja tehostetun tuen tarpeen tunnistamiseen, jolloin lisätukea tarvitsevat henkilöt voidaan ohjata kuntouttavien toimenpiteiden piiriin mahdollisimman varhain, Reho toteaa tiedotteessa.

Terveyspalveluiden runsasta käyttöä on tutkittu niin Suomessa kuin ulkomailla viime vuosina, koska suurkuluttajat käyttävät huomattavan osan terveydenhuollon resursseista. Palveluita eniten käyttävän kymmenyksen osuus kaikista perusterveydenhuollon käynneistä on jopa 40 prosenttia.

Työterveyshuollon sairaanhoidon kentässä ei kuitenkaan ole tehty aiempia tutkimuksia suurkuluttajista. Ylipäänsä työikäisiin keskittyviä tutkimuksia on vähän.

Rehon väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 27. maaliskuuta.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.