Verisuonten kasvutekijään kohdistuvalla hoidolla on pystytty parantamaan levinnyttä rintasyöpää sairastavien hoitoa. Vasta valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan levinnyttä rintasyöpää sairastavilla todettiin pitkä elossa oloaika, joka voi liittyä verisuonten kasvutekijöihin kohdistuvaan hoitoon.

Lääketieteen lisensiaatti Leena Tiainen tutki väitöstutkimuksessaan verisuonten uudismuodostukseen vaikuttavan bevasitsumabin tehoa tavanomaiseen solunsalpaajahoitoon yhdistettynä. Levinnyttä rintasyöpää sairastaneet tutkimuspotilaat elivät keskimäärin lähes kolme vuotta tutkimushoidon aloituksesta, mikä on aiempiin tutkimuksiin verrattuna pitkä aika.

Levinneen rintasyövän hoitotulokset ovat parantuneet viime vuosikymmenten aikana, mutta edistys on kohdistunut erityisesti yhteen rintasyövän alatyyppiin – HER2-positiiviseen rintasyöpään. Yleisempien rintasyövän alatyyppien hoidossa edistysaskeleet ovat olleet vähäisiä viime vuosiin saakka.

Bevasitsumabi on verisuonten uudismuodostusta estävä syöpälääkehoito, joka on käytössä usean eri syöpäsairauden hoitona. Nyt tarkastettavassa väitöstutkimuksessa levinnyttä HER2-negatiivista rintasyöpää sairastavia potilaita hoidettiin bevasitsumabilla yhdistettynä tavanomaiseen solunsalpaajahoitoon levinneen rintasyövän ensimmäisenä solunsalpaajahoitomuotona.

Yksihaaraiseen akateemiseen faasi 2 AINO-tutkimukseen rekrytoitiin yhteensä 65 levinnyttä rintasyöpää sairastavaa potilasta Tampereen, Turun ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa vuosina 2009–2013. Tutkimushoidolla rintasyöpä pysyi hallinnassa keskimäärin vajaan vuoden, mikä on samaa luokkaa kuin laajoissa kansainvälisissä faasin 3 tutkimuksissa on raportoitu vastaavalla tutkimusasetelmalla. Tässä tutkimuksessa kuitenkin potilaat elivät keskimäärin lähes kolme vuotta, mikä on pidempi aika kuin on aiemmin raportoitu.

– Tutkimuksessamme kaikki potilaat saivat bevasitsumabia, eikä tutkimuksessa ollut vertailuhaaraa. Näin potilaiden pitkän elossaoloajan syyt ovat osittain spekulatiivisia, Tiainen kertoo tiedotteessa.

– Bevasitsumabin lisäämisellä tavanomaiseen solunsalpaajahoitoon ei ole laajoissa vaiheen 3 tutkimuksissa kuitenkaan pystytty osoittamaan elossaolohyötyä levinneen rintasyövän hoidossa. Tämän vuoksi Suomen rintasyöpäryhmä ei tällä hetkellä suosittele bevasitsumabin käyttöä levinneen rintasyövän hoidossa, Tiainen jatkaa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös uusia verinäytteistä tutkittavia potilaiden elossaolon ennustetekijöitä. Potilailla, joilla lähtövaiheessa todettiin korkea Tie1-pitoisuus plasmassa, oli selvästi huonompi ennuste kuin niillä potilailla, joilla Tie1-pitoisuus oli matala. Hoidon aikainen matala plasman interleukiini-8-pitoisuus oli taas yhteydessä erinomaiseen pitkäaikaisselviytymiseen.

– Löytämämme uudet levinneen rintasyövän ennustetekijät ovat mielenkiintoisia, eikä plasman Tie1-pitoisuutta ole aiemmin tutkittu rintasyöpäpotilailla. Jatkossa näitä lupaavia ennustetekijöitä olisi syytä tutkia suuremmalla potilasjoukolla, Tiainen sanoo.

– Levinneen hormoniherkän rintasyövän hoidossa on viimeisten vuosien aikana tullut käyttöön lupaavia uusia lääkkeitä, joiden vuoksi tässäkin potilasryhmässä on näkyvissä merkittäviä edistysaskelia potilaiden pidemmän selviytymisen suhteen, Tiainen toteaa.

Leena Tiainen työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa syöpätautien poliklinikalla erikoislääkärinä sekä erikoistuvien lääkäreiden koulutusvastuulääkärinä. Hänen väitöskirjansa Metastatic Breast Cancer: Bevacizumab-based Chemotherapy and Prognostic Factors tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.1.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi MAKSUTTA, Klikkaa tästä.

Jutun otsikkoa ja ensimmäistä lausetta on muutettu 8.1. kello 11.45.