Tutkimuksen mukaan näkövamma heikensi tutkimukseen osallistuneiden ikääntyneiden terveyteen liittyvää elämänlaatua verrattuna väestöön yleisesti.

Tutkittavien terveyteen liittyvä elämänlaatu laski hieman seuranta-aikana, mutta pysyi kuitenkin kohtuullisella tasolla. Yksilöiden väliset erot näkövammaisuuteen sopeutumisessa, näönkuntoutuksen luonteen ymmärtämisessä sekä arvioissa elämänlaadusta olivat suuria.

Muistin moitteeton toiminta sekä ajattelun selkeys ja johdonmukaisuus olivat tutkittavien voimavaroja arjessa. Ikääntyvät näkövammaiset henkilöt olivat melko aktiivisia ja suhteellisen tyytyväisiä elinympäristöönsä, vaikka näkövamma rajoitti elämää liiaksi kotiin ja sen lähiympäristöön sekä vähensi sosiaalista osallistumista ja kanssakäymistä.

Tutkittavilla oli monia näöstä johtuvia vaikeuksia arjessa, mutta yksilöllinen näönkuntoutus vastasi niihin hyvin tukien itsenäistä selviytymistä arjessa. Näönkuntoutus oli apuväline- ja tukipalvelukeskeistä, jolloin näkövammautumiseen sopeutumisen tukeminen sekä näkövamman psykososiaalinen haitta jäivät vähemmälle huomiolle.

Ikääntyvät näkövammaiset henkilöt kokivat näönkuntoutuksen hyvinvointinsa ja elämänlaatunsa kannalta hyödylliseksi vuoden kuluttua sen alkamisesta.

Näkövammaisuuteen ja erityisesti näönkuntoutukseen liittyvä tutkimus on Suomessa harvinaista. Tässä hoitotieteen alaan kuuluvassa väitöskirjatyössä tutkittiin Pohjois-Suomessa asuvien ikääntyvien näkövammaisten henkilöiden (n=39) näkövammaisuutta ja siitä johtuvia vaikeuksia arjessa, elämänlaatua ja kotiympäristöä.

Lisäksi tutkittiin näönkuntoutusta ja tutkittavien kokemuksia siitä. Tutkimus oli kahden vuoden seurantatutkimus. Tutkimusaineistot kerättiin erilaisilla mittareilla, haastattelemalla tutkittavia ja potilastietojärjestelmistä.

Tutkimus rikastaa vammaistutkimuksen kenttää hoitotieteellisellä näkökulmalla ja täydentää aikaisempien tutkimusten luomaa kuvaa ikääntyneiden näkövammaisuudesta. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää näönkuntoutuksen kehittämisessä sekä aktiivisen ja onnistuneen vanhenemisen tukemisessa omassa elinympäristössä näkövammasta huolimatta.

Terveystieteiden maisteri Heidi Siira väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 7. toukokuuta. Hoitotieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Ikääntyneiden näkövammaisten henkilöiden näönkuntoutus, terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät: kahden vuoden monimenetelmäinen seurantatutkimus (Low vision rehabilitation, health-related quality of life and related factors among older adults with visual impairments: a two-year mixed methods follow-up study). Vastaväittäjänä toimii dosentti Sini Eloranta Turun ammattikorkeakoulusta ja kustoksena professori Helvi Kyngäs Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa klo 12. Yleisö voi seurata väitöstä etänä.