Sydämen, aortan ja kaulavaltimoiden yhdistetty CT-kuvaus (CACC-CT) lisäsi tutkimuksessa diagnostista tarkkuutta sydämen ultraäänitutkimuksen lisänä potilailla, joilla oli salasyntyinen aivoinfarkti.
Lisäksi Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksessa todettiin, että tulehduksellinen biomarkkeri suPAR sekä neuroaksonaaliset biomarkkerit, neurofilamenttiproteiini ja Tau-proteiini, verestä mitattuina voivat auttaa aivoinfarktin diagnosoimisessa ja ennustearvioinnissa.
Väitöskirjatutkija Juha Onatsun mukaan tutkitut biomarkkerit tarjoavat lupaavia lähtökohtia, kun kehitetään uusia diagnostisia ja ennusteellisia menetelmiä aivoinfarktipotilaiden hoidossa.
Mahdollisesti tulevaisuudessa biomarkkeripaneelit voivat auttaa aivoverenkiertohäiriöiden ja niitä muistuttavien tilojen erottamisessa toisistaan ja vähentämään aivokuvantamisen tarvetta.
Aivoinfarkti on yleisin aivoverenkierron häiriö. Se on yksi aikuisväestön yleisimmistä pitkäaikaiseen vammautumiseen tai kuolemaan johtavista sairauksista maailmassa.
Kattavista tutkimuksista huolimatta aivoinfarktin syy jää nykyisellään tuntemattomaksi 30–40 prosentissa tapauksissa, joten aivoinfarktin etiologisten tutkimusten kehittäminen on tarpeen.
Tähän asti on sydämen ultraäänitutkimusta pidetty sydämen rakenteen tutkimisen kultaisena standardina, mutta myös varjoainetehosteisen CT-kuvauksen avulla voidaan diagnosoida embolialle altistavia sydämen rakennemuutoksia.
Iskeemisen aivoverenkiertohäiriön jälkeinen toipumisennuste on perinteisesti perustunut potilaiden ikään, aivoinfarktin vaikeusasteeseen ja sairastumista edeltäneeseen toimintakykyyn. Verestä mitattavat biomarkkerit saavat nyt lisää huomiota, jotta ennustemallien osuvuus paranisi.
Väitöskirjatutkija Juha Onatsu tarkasteli tulehduksellisia, neuroaksonaalisia ja kuvantamisen biomarkkereita aivoinfarktipotilailla.
Onatsu selvitti kuvantamisen ja verestä mitattavien biomarkkereiden merkitystä akuutin iskeemisen aivoverenkiertohäiriön diagnostiikassa. Tutkimus oli osa EmbodeteCT-projektia ja väitöskirjan eri osatöissä oli 102–140 osallistujaa. Tutkittavien keski-ikä oli 60 vuotta.
Tutkimuksessa CT-kuvauksella pystyttiin ultraäänitutkimusta paremmin osoittamaan muun muassa sydäninfarktiarpia, vasemman kammion aneurysmia tai aortasta lähtöisin olevia embolioita.
Toisaalta CT-kuvaus oli heikompi havaitsemaan pieniä vasemman eteisen trombeja ja piilevää eteisväliseinän aukkoa eikä se soveltunut vasemman kammion ejektiofraktion mittaamiseen.
Potilailla, joilla oli suurten suonten valtimokovettuman aiheuttama aivoinfarkti, tulehdusmerkkiaine suPARin pitoisuudet plasmassa havaittiin korkeammiksi kuin potilailla, joilla oli pienten suonten taudin aiheuttama infarkti.
Lisäksi kohonnut plasman suPAR-pitoisuus ennusti kuolleisuutta viiden vuoden seurantajakson aikana.
Neurofilamenttiproteiinin ja Tau-proteiinin pitoisuudet seerumissa olivat korkeammat aivoinfarktipotilailla kuin ohimenevän TIA-kohtauksen saaneilla, ja niiden seerumitasot korreloivat aivoinfarktin aiheuttaman hapenpuutteen laajuuteen. Tau-proteiinin korkeampi pitoisuus seerumissa korreloi myös heikompaan toiminnalliseen toipumiseen kolmen kuukauden kuluttua.
Onatsun väitöskirja Inflammatory, Neuroaxonal and Imaging Biomarkers in Acute Ischemic Stroke tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuus on 1.10.2021.
LUE SEURAAVAKSI:
