Naiset tarvitsevat kokonaisvaltaista päihdehoitoa, ja Suomessa olisi tarvetta erityisesti naisille suunnatuille päihdehoitopalveluille.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Teija Karttusen sosiaalityön väitöskirjan mukaan naisten päihdeongelmissa ja niiden hoidossa korostuvat naisten ongelmallinen suhde itseen, omaan sukupuoleen ja toisaalta miehiin. Kasautuneet psykososiaaliset stressitekijät, vaikea elämäntilanne ja ihmissuhdeongelmat kuormittavat hoitoon hakeutuvia naisia.

– Naisilla on usein taustallaan vakavia traumaattisia kokemuksia, mikä heikentää psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista toimintakykyä eli sitä, miten ihminen kykenee toimimaan arjessa, työ- ja koulutusinstituutioissa ja ihmissuhteissa. Hoidossa esille tulevat myös mielenterveyteen liittyvät ongelmat, naisten heikko itsetunto sekä vaikeudet käsitellä omia tunteita, Karttunen kertoo tiedotteessa.

Laitoshoitoon ohjautuvat naiset ovat taustoiltaan sekä päihdeongelman vakavuuden suhteen hyvin erilaisia. Tämä tulee huomioida myös hoidon järjestämisessä. Naisten päihdeongelma on edelleen vahvasti häpeää tuottava, mikä voi johtaa ongelman salailuun ja estää naisia hakeutumasta hoitoon.

– Toisaalta hoitoon hakeutuminen ja pyrkimys muuttaa omaa elämää eivät vielä takaa käytännön sosiaalista tukea ja hyväksyntää, mitä naiset kuitenkin toivoisivat. Myös yhteiskunnan odotukset ovat suuret, mutta kiinnittyminen yhteiskuntaan on vaikeaa, Karttunen huomauttaa.

Naisten päihdehoidossa korostuu työntekijöiden kyky osoittaa empatiaa, hoivaa sekä taito välttää vuorovaikutuksessa vahvaa vastakkainasettelua. Hoidossa tarvitaan turvallisia ja vakauttavia rakenteita. Päihdeongelmasta toipumisessa tärkeitä ovat hyväksyntää, arvostusta ja sosiaalista tukea tarjoavat suhteet.

– Sukupuoleen ja sen merkitykseen päihdeongelmille ja niiden hoidolle on vasta hiljattain alettu kiinnittää huomiota. Perinteiset hoito-ohjelmat eivät välttämättä sovellu naisille, sillä ne on suunniteltu vastaamaan miesten tarpeisiin. Siksi erityisesti naisille suunnattuja päihdehoitopalveluita on tarpeen järjestää, Karttunen sanoo.

Väitöskirjassa tutkittiin naisille tarkoitettua, laitoshoitoon sijoittuvaa naistenyhteisöä ja sen hoitoa naiserityisenä päihdehoidon interventiona. Karttunen seurasi päihdehoitolaitoksen päivittäistä työtä, arkea ja tapahtumia sekä haastatteli työntekijöitä.

Karttusen väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 28. syyskuuta.