Masentuneet potilaat kärsivät usein levottomista jaloista, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan jopa puolella masentuneista oli levottomien jalkojen oireita.

Masennukseen sairastuu joka viides suomalainen. Levottomien jalkojen oireisiin liittyy masentuneilla tulehdusmerkkiaine TNF-alfan kohonneita pitoisuuksia, lääketieteen lisensiaatti Piritta Auvisen väitöstutkimus havaitsi.

Toinenkin tulehdusmerkkiaine, C-reaktiivinen proteiini (CRP), oli koholla masentuneilla potilailla, mutta ei liittynyt levottomien jalkojen oireisiin.

Sekä masennukseen että levottomiin jalkohin liittyy laaja-alaisia tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloja, mutta yhdistävää tekijää näille kahdelle ei vielä tunneta tarkasti.

– Väitöskirjan tulosten pohjalta voidaan lähteä jatkossa selvittämään masennuksen ja levottomat jalat -oireiden syy-seuraussuhdetta entistä tarkemmin. Kuitenkin masennukseen ja levottomiin jalkoihin on jo tänä päivänä erinomaista hoitoa tarjolla, joten potilaiden kannattaa hakeutua hoidon piiriin matalalla kynnyksellä, väitöskirjatutkija ja erikoistuva lääkäri Auvinen toteaa tiedotteessa.

Levottomien jalkojen oireita ovat alaraajojen epämiellyttävät tuntemukset levossa, jotka helpottuvat liikuttelemalla raajaa. Potilaat voivat kokea oireet hyvin häiritsevinä tai jopa kivuliaina.

Seurantatutkimuksessa todettiin, että masennusoireiden vaikeutuminen altisti potilaita levottomien jalkojen oireille. Liikunta suojasi verrokkihenkilöitä levottomien jalkojen oireilta.

Tutkimuksen mukaan levottomien jalkojen oireet lisäsivät kivun tuntemuksen voimakkuutta sekä masentuneilla että verrokkihenkilöillä.

Levottomien jalkojen oireet eivät riippuneet masennuksen alatyypistä. Ne olivat yhtä tavallisia melankolisesta ja ei-melankolisesta masennuksesta kärsivillä.

Väitöskirjan aineistona käytettiin Finnish Depression and Metabolic Syndrome in Adults -tutkimusta. Tutkimus toteutettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2008–2009 ja seuranta vuosina 2015–2016. Tutkimukseen osallistui 706 potilasta sekä 426 verrokkihenkilöä.

Lääketieteen lisensiaatti Piritta Auvisen väitöskirja Restless legs symptoms in primary health care patients with depression (Levottomat jalat -oireet perusterveydenhuollon masentuneilla potilailla) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.