Tutkimuksen tulosten perusteella oikein kohdennettujen laboratoriotestien ja niistä laskettavien erillisten indeksien avulla voidaan terveyshaittoihin viittaavia muutoksia havaita jo varhaisessa vaiheessa.

Testit toimivat myös työkaluina, joiden perusteella elintapariskit voidaan luontevasti ottaa puheeksi. Muutokset laboratoriotestien tuloksissa – joko suotuisampaan tai huonompaan suuntaan – saattavat motivoida potilasta kohti terveellisempiä elintapoja.

Tuloksia voidaan hyödyntää niin käytännön potilas- ja neuvontatyössä kuin laadittaessa kansallisia suosituksia, joiden tavoitteena on ohjata väestöä terveellisempien elintapojen omaksumiseen ja niissä pysymiseen.

Tutkimusaineistona käytettiin kansalliseen Finriski-väestötutkimukseen osallistunutta yhteensä yli 20 000 perustervettä henkilöä, joiden iät vaihtelivat välillä 25–74-vuotta. Tutkimukseen osallistuneet jaettiin edellisen 12 kuukauden alkoholinkäytön mukaan joko absolutisteihin tai Maailman terveysjärjestö WHO:n määrittelemiin alkoholinkäytön riskikategorioihin: vähäisen, kohtalaisen, korkean ja erittäin korkean riskin kategoriaan.

Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten alkoholinkäyttötasojen yhteyttä maksan toimintaan, elimistön tulehdustilaan ja veren lipidistatukseen näitä kuvaavien biomarkkerien avulla. Alkoholin kokonaiskulutuksen mukaan määräytyvä WHO:n riskikategoria oli melko lineaarisesti yhteydessä viitearvoista poikkeaviin GT-, ALAT- ja CRP-arvoihin.

Kun osallistujat ryhmiteltiin sekä kokonaiskulutuksen että humalahakuisen juomisen tiheyden mukaan, havaittiin humalahakuisen juomisen nostavan jopa kokonaiskulutuksen perusteella vähäisen riskin kategoriaan kuuluvien henkilöiden maksa-arvoja tilastollisesti merkitsevästi.

Tutkimuksessa selvitettiin myös useiden erilaisten elintapariskitekijöiden – alkoholinkulutuksen, tupakoinnin, fyysisen passiivisuuden ja liikapainon – yksittäis- ja yhteisvaikutuksia. Tuloksista havaittiin, että epäsuotuisien elintapojen lisääntyessä haittavaikutuksista kertovien biomarkkerien poikkeavat tulokset lisääntyvät jokseenkin lineaarisesti.

Myös rasvamaksaan viittaava FLI-arvo nousi voimakkaasti elintapariskipisteiden noustessa. Kun analysoitiin riskitekijöitä erikseen, vähäinen liikunta molemmilla sukupuolilla ja alkoholinkäyttö miehillä olivat keskeisiä yksittäisiä elintapatekijöitä nostamassa FLI-arvoa.

Väitös kuuluu lääketieteen alaan ja tutkimustyö on tehty Seinäjoen keskussairaalassa. Vastaväittäjänä toimii professori Esa Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Onni Niemelä. Niemelä hoitaa Tampereen yliopiston laboratoriolääketieteen professuuria Seinäjoella Epanet-hankkeessa, suomalaisten korkeakoulujen yhteistyöverkostossa.

Lapualainen Ulla Nivukoski (s. 1975) on syntynyt Vähässäkyrössä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Isossakyrössä. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2002.