Väitöskirjatutkija Elina Helosvuori väittää, että vaikka hedelmöityshoidot mahdollistavat vanhemmuuden yhä useammalle ihmiselle, yksi niitä seuraavista suurista paradokseista on se, että hedelmöityshoitoja läpikäymällä syntyy myös uudenlaisia kokemuksia lapsettomuudesta.

Väitöskirja on tehty Helsingin yliopistossa sosiologian alalla. Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan Helosvuori tarkastelee avusteista lisääntymistä ja lapsettomuutta Suomessa ja analysoi naisiksi identifioituvien ja oletettujen ihmisten kehoihin kohdistuvia toimenpiteitä ja laboratorioissa tapahtuvaa alkioiden viljelyä ja valintaa koeputkihedelmöityshoidoissa.

"Tutkimukseni osoittaa, että myös sellaiset naiset, jotka saavat hoitojen avulla toivomansa määrän lapsia, saattavat vuosienkin päästä yhä määritellä itsensä lapsettomiksi, koska muisto rankasta ruumiillisesta hoitokokemuksesta on niin vahva”, Helosvuori toteaa tiedotteessa.

Myös lisääntymisbiologian ja -lääketieteen ammattilaisten työtä arvioidaan

Helosvuori analysoi tutkimuksessaan myös sitä, miten lisääntymisbiologian ja -lääketieteen ammattilaiset tutkivat ja arvioivat petrimaljoissa olevien alkioiden elinvoimaa ja mahdollisuuksia kehittyä sikiöiksi ja vauvoiksi.

"Osoitan tutkimuksessani, että arvioon alkion elinvoimasta päädytään hedelmöityshoitoklinikalla yhdistämällä tieteelliset tutkimustulokset alkioiden kehityksestä, viljelykäytännöt sekä hoidoissa käyvien potilaiden toiveet ja näkemykset”.

Väitöksen mukaan edes kansainvälisesti markkinoitu standardisoitumiseen ja automatisoitumiseen tähtäävä ja vallankumoukselliseksi markkinoitu Time lapse -kuvantamismenetelmä ei ole korvannut klinikoiden ammattilaisten kädentaitoja tai potilaiden toiveiden merkitystä alkionvalinnassa.

Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan Helosvuoren tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys on siinä, että se osoittaa, miten lääketieteellisten tutkimusten ja hoitokäytäntöjen seurauksena lisääntymisen merkitys määrittyy uudelleen.

Helosvuoren mukaan avusteisessa lisääntymisessä ei ole kyse ainoastaan lapsen syntymästä. Tutkimusten ja hoitojen seurauksena yhä useammat hedelmällisyyteen liittyvät ruumiilliset ja biologiset tilat tulevat lääketieteellisesti tunnistetuiksi ja myös merkittäviksi potilaiden kokemukselle.

Väitöksen mukaan lisääntymisen, hedelmällisyyden ja hedelmättömyyden luonne ja merkitys muovautuvat erottamattomasti yhdessä niiden tekniikoiden kanssa, joiden tarkoituksena on kiertää raskauden alkamisen lisääntymisbiologiset ongelmat.

Helosvuoren väitöstilaisuus järjestetään lauantaina 11.9.