Anni Honkimaa osoittaa väitöskirjassaan, että viruslääke paransi haimasolumallissa enterovirusten aiheuttaman kroonisen infektion.
Honkimaan väitöskirjatutkimus pureutuu krooniseen CVB1-infektion mekanismeihin haimasoluissa. Infektion aiheuttamia muutoksia haimasoluissa kartoitettiin analysoimalla solujen täydellinen proteiinikoostumus. Infektion kroonistumiseen liittyviä viruksen ominaisuuksia tutkittiin analysoimalla viruksen koko genomin emäsjärjestys uuden sukupolven sekvensointi -menetelmällä.
Aiemmat tutkimusnäytöt enterovirusten ja tyypin 1 diabeteksen yhteydestä ovat johtaneet tarpeeseen selvittää, onko kyseessä syy-seuraus-yhteys. Tiedotteen mukaan parhaiten tätä voidaan selvittää tutkimuksilla, joissa pyritään joko estämään infektiot rokottamalla tai parantamaan mahdollinen infektio viruslääkkeillä.
Tutkimustulosten perusteella sekä isäntäsolussa että viruksen genomissa tapahtuu merkittäviä muutoksia kroonisen infektion aikana.
Lisäksi väitöskirjatyössä testattiin eri viruslääkkeiden teho Coxsackie B -virusinfektiota vastaan. Kymmenen valikoitua viruslääkettä testattiin eri Coxsackie B -virusserotyyppien aiheuttamaa infektiota vastaan. Virus pystyttiin häätämään solumallista viruslääkkeillä.
"Jos viruslääkkeillä voidaan osoittaa olevan suotuisa vaikutus, tämä avaisi kokonaan uusia mahdollisuuksia tyypin 1 diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn”, Honkimaa kertoo tiedotteessa.
Ennaltaehkäisyllä suuri taloudellinen merkitys
Väitöstiedote kertoo, tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat beetasolut ovat tuhoutuneet. Tämä solutuho johtaa insuliinituotannon häiriöön, ja sitä kautta verensokerin säätelyn pettämiseen.
Suomessa tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 potilasta, ja on arvioitu, että yhden potilaan elinikäinen hoito maksaa noin miljoona euroa. Sairauden ennaltaehkäisyllä olisi siis myös suuri kansantaloudellinen merkitys.
Perinnöllisyydellä on taudin synnyssä suuri merkitys, mutta ympäristötekijöiden ajatellaan voivan käynnistää beetasoluja tuhoavan prosessin geneettisesti herkillä henkilöillä.
Prosessi käynnistyy usein jo 1—2 vuoden iässä, mutta se etenee yleensä hitaasti ja voi kestää useita vuosia ennen kuin oireinen diabetes ilmaantuu.Vaikka geneettisesti herkkiä yksilöitä on noin 20 prosenttia väestöstä, vain pieni osa heistä sairastuu.
Filosofian maisteri Honkimaan virologian alaan kuuluva väitöskirja Molecular markers and drug treatment for persistent enterovirus infection in pancreatic cell lines tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 1.10.2021 klo 12 .
