Turun yliopiston tutkijat havaitsivat, että korkeat työn vaatimukset, vähäinen päätäntävalta, suuri työn kuormittavuus sekä näiden tekijöiden kasaantuminen olivat yhteydessä psyykkiseen rasittuneisuuteen ikääntyvillä työntekijöillä. Samoin naapuruston sosiaalisen koheesion vähäisyys ja pieni sosiaalinen verkosto olivat yhteydessä suurempaan rasittuneisuuden kokemukseen.

”Tutkimuksemme vahvistaa käsitystä siitä, että monet elinympäristön piirteet ja kuormitustekijät vaikuttavat yhdessä ja erikseen psyykkiseen kuormittuneisuuteen, toteaa tutkimusartikkelin vastuukirjoittaja, erikoistutkija Mirkka Lahdenperä Turun yliopiston kansanterveystieteen oppiaineesta kertoo tiedotteessa.

Eläköityessä psyykkinen rasittuneisuus kuitenkin laski eniten näissä samoissa ryhmissä. Tämä johtui ainakin osittain siitä, että eläköitymistä edeltävä psyykkinen rasittuneisuus oli niin korkea. Työperäinen stressi helpotti nopeasti eläköityessä, mikä johti alhaisempaan psyykkiseen rasittuneisuuteen, kun taas sosiaalinen elinympäristö ja kasaantuneet elinympäristön riskitekijät vaikuttivat psyykkiseen rasittuneisuuteen pidempään.

Näin ollen eläköitymisen jälkeen psyykkinen rasittuneisuus oli edelleen suurempaa niillä, joilla sosiaalinen elinympäristö oli heikompi tai riskitekijöitä oli useampi, kuin niillä, joilla riskitekijöitä oli vähemmän tai ei ollenkaan.

”Tulokset osoittavat, että eläköityminen lievittää ainakin hetkeksi psyykkistä kuormittuneisuuden tunnetta. Olisi kuitenkin tärkeää vaikuttaa työn kuormitustekijöihin sekä vahvistaa sosiaalista ympäristöä jo ennen eläköitymistä”, sanoo FIREA-tutkimuksen johtaja, professori Sari Stenholm.

Turun yliopiston FIREA-tutkimuksessa seurattiin noin 3 300 kuntatyöntekijää, jotka vastasivat psyykkistä rasittuneisuutta ja elinympäristöä mittaaviin kyselyihin ennen ja jälkeen eläköitymisen.

Psykososiaalista työympäristöä mitattiin neljällä mittarilla: työn vaatimuksilla, mahdollisuudella käyttää työssä hyväksi erilaisia taitoja, itsenäisellä päätäntävallalla ja työn kuormittavuudella. Sosiaalista elinympäristöä mitattiin naapuruston sosioekonomisella tasolla ja sosiaalisella koheesiolla sekä yksilön siviilisäädyllä ja sosiaalisen verkoston koolla. Psyykkisen rasittuneisuuden muutoksia mitattiin vuoden sisällä eläköitymisestä.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto sekä NordForsk-säätiö. Tutkimuksen tulokset on julkaistu The Journals of Gerontology, Social Sciences -lehdessä.