Tutkijat ovat tunnistaneet geenimutaation, jonka vuoksi ihminen tuntee olonsa täysin levänneeksi alle kuuden tunnin yöunilla.

Kalifornian yliopiston tutkija Ying-Hui Fu tutkimusryhmineen ovat tutkineet perheitä, jonka jäsenet tuntuvat tarvitsevan keskimääräistä vähemmän unta. Perheenjäseniltä etsitään geenimutaatioita, jotka voisivat selittää vähemmän yöunen tarpeen. Ryhmä on löytänyt useita tällaisia mutaatioita: esimerkiksi elokuussa Fun tiimi kertoi ADRB1-geenin mutaation aiheuttavan sen, että ihminen voi nukkua vain neljä ja puoli tuntia yössä eikä siltikään tunne oloaan väsyneeksi.

Nyt ryhmä on löytänyt jälleen uuden mutaation, tältä kertaa NPSR1-geenissä. Tämä löydös tehtiin perheessä, jonka tutkimukseen osallistuneet jäsenet nukkuivat vain viisi ja puoli sekä neljä ja puoli tuntia yössä.

Tutkimustuloksista kertoo New Scientist -lehti.

Tutkijat ovat pyrkineet vahvistamaan löydöstensä paikkansapitävyyden hiirikokein.

Esimerkiksi NPSR1-geenin mutaatio sai hiiret nukkumaan vähemmän ilman selviä vaikutuksia niiden terveyteen tai muistiin.

Toisenlainen geenimutaatio NPSR1-geenissä on aiemmin yhdistetty siihen, että ihmiset tarvitsisivat 20 minuuttia keskimääräistä vähemmän unta.

Ihminen tarvitsee keskimäärin kahdeksan tuntia unta yössä. Useimmissa ihmisissä alle kuuden tunnin yöunet näkyvät kognitiivisten kykyjen heikentymisenä muutamassa päivässä.

Pitkällä aikavälillä univaje voi vaikuttaa monien terveysongelmien kehittymiseen, kuten ylipainoon, sydänsairauksiin, korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen tai masennukseen.

Fun tutkimuksiin osallistuneissa ihmisissä ei lyhyiden unien vakavia sivuvaikutuksia kuitenkaan havaittu. Varmuuden saaminen vaatisi kuitenkin pitkäaikaistutkimuksia suurella määrällä tutkittavia. Tällainen tutkimus ei kuitenkaan ole mahdollinen.

Teoriassa evoluution olisi pitänyt tehdä tällaisista geenimutaatioista yleisiä, mikäli ne hyödyttäisivät ihmistä. Kuitenkin geenimutaatiot vaikuttavat hyvin harvinaisilta.

– Minulla ei ole hyvää vastausta siihen, miksi mutaatiot eivät ole yleisiä. Kenties ne eivät ole niin harvinaisia kuin luulemme, Fu on kommentoinut.

Sinänsä voisi olla myös mahdollista kehittää valmisteita, joilla saa aikaan yöunen tarpeen vähentymisen. Koska NPSR1-geeni osallistuu myös stressi-, ahdistus- ja pelkoprosesseihin, tällaisilla valmisteilla voisi olla vakavia haittavaikutuksia.