Arviolta noin 100 000 nuorta kärsii mielenterveyden eriasteisista ongelmista. Yhä useampi opiskelija uupuu. Mielenterveyden häiriöt maksavat OECD:n arvion mukaan Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa. Hoidot ovat ruuhkautuneet, ja hoitoon pääsy viivästyy joskus viikkoja, jopa kuukausia.

Viimeaikaiset otsikot ovat karua luettavaa.

Suomessa ei onneksi ole kuitenkaan jääty toimettomiksi. Heinäkuussa täyttyi Terapiatakuu-kansalaisaloitteen 50 000 allekirjoituksen raja, ja se etenee aikanaan eduskunnan käsiteltäväksi.

Terapiatakuu-aloitteen taustalla on kaksikymmentäneljä mielenterveysjärjestöä, ja sillä halutaan edistää nimenomaan hoidon saantia ajoissa. Järjestöjen mukaan vain puolet mielenterveyshäiriöitä sairastavista saa hoitoa.

Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet suomalaisista kärsii mielenterveyden ongelmista jossain vaiheessa elämäänsä.

Mediuutiset uutisoi kesällä (MU 28.6.), että yksi syy hoitoon pääsyn viivästymisessä on terapeuttien vähyys.

Minduun teettämän kyselyn perusteella psykoterapeuteista vain kymmenen prosenttia arvioi psykoterapian saatavuuden hyväksi tai erinomaiseksi. Kyselyyn vastasi 425 ammattilaista. Kyselyn mukaan asiakkaiden on ylipäätään vaikea löytää sopivaa terapeuttia Kelan listalta.

Terapiatakuu-aloitteessa ehdotetaan myös psykoterapiakoulutuksen tukemista valtion varoin. Nykyisellään koulutus maksaa opiskelijalle noin 20 000 euroa.

Mielenterveysjärjestöissä on arvioitu ehdotettujen yhteiskunnallisten panostusten maksavan itsensä viisinkertaisina takaisin.

Suomessa ei onneksi ole jääty toimettomiksi.

Elokuun alussa saatiin poliitikoilta julkisia vastauksia psykiatrisen hoidon kehittämisestä, kun A-studio (1.8.) lähetettiin suorana Helsingistä Kansalaistorilta. Eduskuntapuolueiden kärkipoliitikoilta kysyttiin, kannattavatko he Terapiatakuuta ja hoitoon pääsyä kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

Kaikki paitsi Perussuomalaisten Jussi Halla-aho nostivat kyllä-lapun, joskin lähetyksen lopussa Halla-ahonkin vihreä lappu nousi. Tämän perusteella voisi olettaa, että Terapiatakuun vaatimuksista ainakin osa saattaa toteutua lähivuosina.

Hoitoon pääsyn arvioinnin lisäksi hoidon vaikuttavuuden seuranta tulisi nostaa tarkasteluun ja keskusteluun. Husissa, Tyksissä ja Oysissa onkin vuoden ajan kerätty tietoja potilaiden psykoterapioista (MU 26.8.).

Kliinisen laaturekisterin tiedoista käy ilmi muun muassa hoitoon ohjaamisen viiveet, jolloin on mahdollista selvittää, miksi ne syntyvät ja miten niitä voidaan lyhentää.

Jotta vertailu olisi kattavaa, pitäisi Kelan käyttää samaa laaturekisteriä. THL:n psykoosien laaturekisteri-pilotissa sen sijaan mukana ovat ainakin Kela, Kanta-palvelut ja Hilmo.

Kirjoittaja on Mediuutisten päätoimittaja. Pääkirjoitus julkaistiin Mediuutisissa 30.8. 2019.