94 prosenttia sairaanhoitajista ja muista Tehyn jäsenistä pitää Suomessa annettavia rokotuksia turvallisina ja hoitajien rokotekattavuus on korkea. Koronarokotetta pidetään myös tarpeellisena, mutta silti moni hoitaja epäröi sen ottamista.
Aula Research teki Tehyn toimeksiannosta marraskuun lopussa laajan kyselyn hoitajien rokotuksia koskevista näkemyksistä. Vastaajista 97 prosenttia piti rokottamista hyvänä keinona suojautua tauteja vastaan ja 94 prosenttia piti meillä annettavia rokotteita turvallisina ja tehokkaina. 95 prosentilla hoitajista oli suositusten mukainen rokotussuoja, ja kausi-influenssarokotteen kattavuus oli korkea, 92 prosenttia.
Koronarokotetta piti tarpeellisena pandemian torjunnassa 84 prosenttia. Sen ilmoitti ottavansa 47 prosenttia vastaajista. Epävarmuutta ottamisesta ilmaisi runsas kuukausi sitten 37 prosenttia vastaajista. Kokonaan kielteisiä oli 16 prosenttia, syynä lähinnä vakavien sivuvaikutusten pelko.
Vaikka hoitajat pitivät koronarokotetta tarpeellisena, kyselyssä näkyi myös epätietoisuus ja epävarmuus koronarokotteesta. 37 prosenttia hoitajista oli kyselyn aikaan epävarma siitä, aikovatko he ottaa rokotteen. Epävarmoista valtaosa ilmoitti epävarmuuden syyksi pelon mahdollisista vakavista sivuvaikutuksista.
Kyselyn aikaan marras-joulukuun vaihteessa rokotteista oli saatavana vielä melko vähän virallista tietoa eikä rokotuksia ollut aloitettu vielä missään päin maailmaa.
– Tietoa ja kokemuksia koronarokotteista on saatu ja saadaan koko ajan lisää. Uskon myös, että epävarmuutta ja silkkaa ärtymystä hoitajien keskuudessa lisäsivät kyselyn aikaan ihan arvovaltaiseltakin taholta heitetyt lausunnot, että hoitohenkilöstön sopiikin hyvin olla koronarokotteen koekaniineina. Kritisoinkin kyseisiä kommentteja tuolloin. Rokotuksen ottaminen on Suomessa vapaaehtoista ja hoitajat ovat rokotusten suhteen hyvin vastuullisia kuten kyselykin osoittaa, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tiedotteessa.
Kielteisellä kannalla koronarokotuksen ottamiseen oli 16 prosenttia. Kielteisen kannan ilmoittaneista 657 henkilöstä 70 prosenttia perusteli kantaansa pelolla mahdollisista vakavista sivuvaikutuksista. Näillä 657 vastaajalla, jotka eivät aikoneet ottaa koronarokotetta, periaatteellinen syy kieltäytyä oli kahdella prosentilla eli 13 vastaajalla.
Kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa myös väittämään: ”Rokottaminen on ristiriidassa oman ajatusmaailmani kanssa.” Vastaajista kaksi prosenttia on täysin samaa mieltä tästä väittämästä ja 9 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista 67 prosenttia on väittämästä täysin eri mieltä ja 19 prosenttia jokseenkin eri mieltä.
- Kaikkiaan rokotusvastaisuus hoitajien keskuudessa on harvinaista. Valtaosa pitää rokotuksia turvallisina ja tehokkaina. Myös rokotuskattavauus on hyvin korkealla tasolla. On hyvä, että asiaa on nyt selvitetty myös kyselyllä, toteaa Rytkönen.
Kyselystä nousee Rytkösen mukaan kuitenkin yksi hienoinen huolenaihe tulevaisuutta ajatellen. Kyselyn vähäinen kriittinen suhtautuminen rokotuksiin näytti olevan hieman yleisempää nuoremmissa ikäluokissa. Yli 60-vuotiaat puolestaan suhtautuivat rokotuksiin kaikkein myönteisimmin.
– Voisiko tätä osin selittää se, että nuoremmat ikäluokat eivät muista aikoja, jolloin esimerkiksi tuhkarokkoa ja sikotautia vastaan ei rokotettu? Nämä sittemmin rokottamalla Suomessa voitetut taudit ovat kuitenkin vakavia sairauksia vakavine seurauksineen. Tuhkarokon jälkitaudit voivat olla jopa hengenvaarallisia. Samoin sikotauti on voinut aiheuttaa surullisena seurauksena miehille lapsettomuutta, toteaa Rytkönen.
Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomessakin panostetaan riittävästi luotettavan informaation tarjoamiseen ja otetaan rokotuskattavuuden säilyttäminen vakavasti.
– Maailman terveysjärjestö WHO julisti rokote-epäröinnin yhdeksi vuoden 2019 maailmanlaajuiseksi terveysuhkaksi. Huoli ei ole turha. Rokotusten vaikuttavuuden kun ratkaisee lopulta se, että jokainen kantaa vastuunsa paitsi omastaan myös muiden hengestä ja terveydestä. Siksi myös järjestönä suosittelemme rokotusten ottamista. Koronarokotteen otan itse heti kun vuoroni tulee, toteaa Rytkönen.
Juttua täsmennetty 18.1. klo 11.01. Kyselyyn vastanneet olivat Tehyyn kuuluvia hoitajia, joihin kuuluu muitakin ammattiryhmiä kuin sairaanhoitajia.
