Kun ihmisellä alkaa lievä tai keskivaikea masennus tai ahdistuneisuushäiriö, hän pääsee vain harvoin asianmukaiseen hoitoon.

Näin sanoo psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Samuli Saarni, joka johtaa Hyksin erityisvastuualueen Terapiat etulinjaan -hanketta.

”Nykyjärjestelmässä lähes kaikki on mielenterveyspotilaan kannalta pielessä. Ihmiset hakeutuvat hoitoon liian myöhään, ongelmia ei tunnisteta oikein, hoidot alkavat pitkällä viiveellä ja harva saa suositusten mukaista hoitoa”, hän luettelee.

Saarnin mukaan masennus- tai ahdistusoireista kärsiville potilaille tulisi tarjota näyttöön perustuvia ja vaikuttavia psykososiaalisia hoitoja paljon nykyistä nopeammin. Moni saisi avun esimerkiksi nettiterapiasta, ohjatusta omahoidosta tai lyhytterapiasta, kun se aloitettaisiin riittävän varhain, ennen kuin ongelmat ovat ehtineet pitkittyä ja mutkistua.

Sen sijaan hoitojärjestelmä tarjoaa Kelan rahoittamia pitkiä psykoterapioita tai lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Molempia joutuu usein odottamaan kohtuuttoman kauan.

”Jotta hoidot saataisiin ajoissa alkuun, ne täytyy toteuttaa perusterveydenhuollossa. Tämä vaatii kuitenkin henkilökunnalta osaamista, joka on yleensä keskitetty erikoissairaanhoitoon”, Saarni kiteyttää.

Terapiat etulinjaan -hankkeessa kehitetään nimenomaan perustasolla tarjottavia psykososiaalisia hoitoja ja niiden saatavuutta. Kyseessä on sote-uudistukseen liittyvillä valtionavustuksilla rahoitettava kehittämishanke, johon osallistuu koko Hyksin erityisvastuualue.

”Ongelmat ovat samat ja käytännössä vielä pahemmatkin muualla Suomessa. Toiveemme onkin, että kehittämiämme asioita voitaisiin hyödyntää myös kansallisella tasolla”, Saarni sanoo.

Hankkeessa kehitetään ensinnäkin potilaiden hoitoon ohjausta terapiakoordinaattorien avulla. Terapiakoordinaattori on terapia-­arvioiden ja terapeuttisten hoitojen erityisosaaja, joka toimii alueellaan kouluttajana ja etulinjan ammattilaisten tukena.

Toiseksi hankkeessa kehitetään uusia, vaikuttavia hoitomuotoja etulinjaan eli käytännössä terveyskeskuksiin ja opiskeluterveydenhuoltoon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi digitaalisia omahoito-ohjelmia, ohjattua omahoitoa sekä kuuden käynnin lyhytterapiajaksoja.

”Ensimmäinen etulinjan lyhytterapiakoulutus käynnistyy loka–marraskuussa monimuotoisena verkko-opetuksena. Koulutamme terveydenhuollon ammattilaisille lyhytterapiamalleja, jotka auttavat näyttöön perustuen masennukseen ja ahdistukseen”, Saarni kertoo.

Kolmas iso kokonaisuus hankkeessa on psykoterapian laaturekisterin laajentaminen perustasolla annettavien hoitojen seurantaan. Rekisterin avulla voidaan seurata, ketkä saavat hoitoa ja miten se vaikuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sekä potilas että terapeutti täyttävät omilla tahoillaan muutaman kyselyn terapian kuluessa.

Kansalaisaloite terapiatakuusta mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Aloitteen mukaan psyykkisen hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa ja oireenmukaisen psykoterapian tai muun psykososiaalisen hoidon tulisi alkaa kuukauden kuluessa.

Samuli Saarni pitää terapiatakuuta tärkeänä, mutta ei riskittömänä asiana. Keskeistä on, miten se toteutetaan.

Jos terapiatakuuta tulkittaisiin niin, että kaikilla olisi oikeus päästä psykoterapiaan, se romuttaisi hänen mukaansa järjestelmän. Psykoterapeutteja ei kerta kaikkiaan ole riittävästi.

”Terapiatakuu ei saa myöskään tarkoittaa sitä, että ihminen pääsee kuukauden sisällä vähän jutustelemaan minkä tahansa ammattilaisen kanssa. Tämä toteutuu jo nyt, joten terapiatakuu ei parantaisi mitään.”

Saarnin mielestä lainsäädännössä tulisikin määritellä, että terapiatakuun takaama hoito on käytännössä näyttöön perustuvaa lyhytterapiaa.

”Myös vaikuttavat nettiterapiat soveltuisivat terapiatakuuseen. Ne ovat selvästi näyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita hoitomuotoja.”

Kansalaisaloite terapiatakuusta eteni eduskunnan käsittelyyn lokakuussa 2019. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, mutta sen jälkeen aloitteen käsittely ei ole tiettävästi edennyt.

Erityinen haaste mielenterveys­potilaiden hoidossa on pula psykiatrian erikoislääkäreistä ja muusta koulutetusta henkilökunnasta.

”Siinäkin mielessä digitaaliset hoitomuodot ja etulinjan hoidot, joissa ei vielä tarvita psykiatria, ovat aivan välttämättömiä”, Saarni sanoo.

Suomen kuntapohjaisessa järjestelmässä hoitojen kehittäminen perustasolla on ollut hankalaa. Saarni uskoo, että sote-uudistus ja perustettavat hyvinvointialueet helpottavat kehittämistyötä, kun isommat toimijat ottavat vastuun palveluiden järjestämisestä.