Valmennus täytti aukon lihavuuden hoidossa

Miksi läski on älykästä? Miksi joku sairastuu lihoessaan, joku toinen ei?

Muun muassa näitä kysymyksiä on saanut urallaan pohtia Mediuutisten vaikuttajalistan kolmonen, Husin Lihavuusyksikön ylilääkäri ja kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta.

Pietiläisen tiimi on kehittänyt osana Husin Terveyskylä-hanketta Painonhallintataloon terveyslaihdutusvalmennuksen. Verkossa tapahtuvan valmennuksen avulla vaikeasti ylipainoisia potilaita tuetaan ja ohjataan elämäntapamuutokseen.

Vuosi sitten avatun verkkovalmennuksen suosio on kasvanut huimaa vauhtia. Kysyntä on luonut Lihavuuskeskukseen tarpeen lisätä valmentajien määrää nopeassa tahdissa.

– Marraskuussa lähetteiden määrä kaksinkertaistui lokakuuhun verrattuna. Lähetteitä tuli 138, kertoo Pietiläinen.

Valmennukselle on hänen mukaansa ollut iso tilaus.

– Tämä paikkaa osin sitä ammottavaa hoitovajetta, joka meillä on lihavuuden hoidossa ollut ja jota ei ole saatu muilla keinoin kuriin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee pian uusia tilastoja lihavuuden yleistymisestä Suomessa, kertoo Pietiläinen.

Lihavuudesta ei hänen mukaansa päästä tulevaisuudessakaan.

– Ongelma tulee olemaan pysyvästi iso. Toivon, että se ei kasva, mutta vääjäämättä lihavuus eriarvoistuu nykyistä enemmän. Tulee ongelmallisempia ryhmiä, joille ennaltaehkäisyn keinot jäävät puutteellisiksi.

Tällaisia saattavat Pietiläisen mukaan olla esimerkiksi nuoret miehet, jotka ovat koukussa pelaamiseen, energiajuomiin ja roskaruokaan.

Pietiläinen toivookin, että kymmenen vuoden kuluttua lihavuuden hoitoon olisi tarjolla enemmän vaihtoehtoja kuin nyt. Silloin verkkovalmennus itsehoitona olisi arkipäivää ja lihavuuden leikkaus- ja lääkehoito olisivat kehittyneet.

– Lihavuuslääkkeiden historia on surullinen. Sivuvaikutusten vuoksi lääkkeiden valmistus on yksi toisensa jälkeen lopetettu. Lääkefirmat pelästyivät moneksi vuodeksi, eikä hoitoja uskallettu edes lähteä kehittämään.

Syöminen on Pietiläisen mukaan niin perustavaa laatua oleva biologinen tarve, ettei sitä ole toistaiseksi pystynyt turvallisesti sorkkimaan lääkkeillä.

– Nyt markkinoille on tulossa kaksi ruokahalua hillitsevää lääkettä. Toivon, että lääkkeitä tulisi vielä lisääkin, että meillä olisi, mistä valita.

Elimistön yksi tärkeimmistä tehtävistä on säilyttää kehoon kertyneet rasvat eloonjäämistä varten. Juuri se tekee laihduttamisesta niin haasteellista.

Tästä kertoo myös Pietiläisen Helsingin yliopistossa vetämän tutkimusryhmän viime kuussa julkaisema artikkeli Nature-sarjan International Journal of Obesityssa.

– Rasvakudosten mitokondrioiden jarruuntuminen on yksi elimistön mekanismeista, joilla se yrittää säästää energiaa. Lihavilla mitokondriot toimivat huonosti, mutta on ajateltu, että laihdutus parantaisi niiden toiminnan.

Tutkimus paljasti, että näin ei käynytkään.

– Niiden toiminta jäi lihavilla samalle tasolle tai jopa huonontui. Evoluutiosta huolimatta elimistömme luulee yhä, että elämme kivikaudella, jolloin korkein saavutettu paino oli elimistölle paras paino.

Pietiläisen ryhmä tutkii parhaillaan, käykö näin myös lihavuusleikkauksen jälkeen.

– Jos ei, niin yritämme selvittää, miksi ei ja mitkä ovat ylipäätään keinot, joilla tätä epäedullista säästöliekkiä pystyttäisiin estämään.

Sitä ennen ylipainoon pitää puuttua vastaanotoilla. Pietiläisen mielestä aito välittäminen potilaasta kantaa pitkälle siinäkin tapauksessa, että resursseja on vähän.

Potilaita ei saisi asettaa samaan muottiin.

Ratkaisu ei aina ole, että liiku enemmän ja syö vähemmän.

– Jokaisen potilaan kohdalla pitäisi lähteä puhtaalta pöydältä kiinnostuneena selvittämään, mitkä syyt ylipainon taustalla ovat. Lihavat ihmiset tarvitsevat kaikista eniten hyväksyntää.

Kirsi Pietiläinen, 47

Helsingin yliopiston kliinisen metabolian professori, Hus Lihavuuskeskuksen ylilääkäri.

ETM, LL, LT, dosentti.

Painonhallintatalon vaikeasti ylipainoisten terveyslaihdutusvalmennuksen vetäjä.

@DrPietilainen