Väärin käsitetty tutkimusuutinen nosti muutama viikko sitten Suomessa mediajulkisuuteen väitteen, että kausi-influenssaa vastaan rokotetut levittävät influenssavirusta enemmän kuin ei-rokotetut.

Muun muassa Aamulehdessä tammikuussa julkaistu väite perustui Marylandin yliopiston tutkijoiden havaintoon, että peräkkäisillä influenssakausilla rokotetut ihmiset erittävät hengittäessään enemmän virusta kuin rokottamattomat.

Havainto oli PNAS-tiedelehdessä joulukuussa julkaistun tutkimuksen sivujuonne.

Rokotushaluja heikentävä väite on hämmentävä, eikä se ole tottakaan.

Taysin infektiolääkäri Pertti Arvola sai Aamulehden korjaamaan liioittelevan uutisen verkkosivuillaan.

Marylandin yliopiston tutkijat itsekin sanovat, että toistetun influenssarokotuksen ja henkilön levittämien influenssavirusten määrän yhteys on heikko ja vaatii varmistusta.

Lyhyeksi jäänyt kohu on yksi esimerkki pitkästä jatkumosta teorioita, joissa toistetun influenssarokotuksen on arveltu heikentävän rokotuksen tehoa.

– Niitä on esitetty erilaisia vuosikymmeniä, THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.

Influenssarokotuksen tehotutkimus on Nohynekin mukaan hyvin vaikeaa, koska influenssakannat, rokotteet ja ihmisten sairastumis- ja rokotushistoriat vaihtelevat.

– Yksittäisen tutkimuksen perusteella on lähes mahdotonta tehdä asiasta johtopäätöksiä, hän sanoo.

Tarvitaan hyvin tehtyjä tutkimuksia ja laaja meta-analyysi. Kanadalaiset tutkijat julkaisivat sellaisen elokuussa BMC Medicinessä.

He keräsivät 3435 artikkelista parhaan mahdollisen näytön asiasta.

Lopputulos: mitään näyttöä ei löytynyt siitä, että edellisellä kaudella otettu influenssarokotus heikentäisi rokotuksen suojatehoa seuraavalla.

Asiaa tutkitaan nyt myös Suomessa.

Syksyllä Hyksissä alkaneessa tutkimuksessa selvitetään, millaisia mitattavia immunologisia vasteita eri kausilla kiertävät influenssavirukset ja annetut influenssarokotteet saavat aikaan.

Toiveissa on, että tutkimukseen osallistuisivat useiden vuosien ajan samat terveydenhuollon ammattilaiset.

Vasta-aineiden lisäksi tutkitaan kohtalaisen vähän käsiteltyä kohdetta, soluvälitteistä immuniteettia. Erityisen kiinnostuksen kohteena on, miten aikaisempien influenssarokotusten lukumäärä vaikuttaa influenssarokotusvasteisiin ja influenssavirusten herättämiin immuunivasteisiin.

Miksi Suomessakin halutaan tutkia tätä asiaa?

– Uuden tartuntatautilain mukaan on työnantajan vastuulla varmistaa, että haavoittuvassa asemassa olevia potilaita hoitavat ainoastaan rokotussuojan saaneet ammattilaiset. Haluamme ymmärtää paremmin, mitä lain noudattamisesta immunologisesti seuraa, Nohynek sanoo.