Vuonna 2015 kliinisen geriatrian professorin Miia Kivipellon johtama muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimus Finger tuotti ilouutisen: runsas liikunta, parempi ruokavalio ja aivojumppa vähentävät muistihäiriöiden riskiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhdessä Karoliinisen instituutin sekä Helsingin, Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa toteuttaman Fingerin tutkimustulos oli läpimurto. Pystyttiin ensimmäisenä maailmassa osoittamaan, että liikunnalla, aivojumpalla ja terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa aivojen terveyteen ja ehkäistä myöhäisen iän muistihäiriöitä.

Kuten tieteen luonteeseen kuuluu, uudet tutkimustulokset saattavat haastaa aikaisempia. Finger-tutkimus sai eräältä osaltaan haastajan pääsiäisen alla, kun BMJ-tiedelehti julkaisi sosiaalisen epidemiologian professorin Mika Kivimäen tutkimusryhmän tuloksia.

Kivimäen ryhmän meta-tutkimuksen valossa aktiivinen liikunta ei suojaakaan dementialta siinä määrin kuin on arveltu.

Jos seuranta on lyhempi kuin 10 vuotta, vähän liikkuvilla näytti olevan 40 prosenttia suurempi riski sairastua dementiaan kuin liikunnallisesti aktiivisilla.

Kuva muuttui pidemmässä seurannassa. Vähäisen liikunnan ja dementiariskin yhteys katosi.

Tutkijoiden tulkinta tilanteesta on, että dementiaan sairastumassa olevat ihmiset vähentävät alkuvaiheessa fyysistä aktiivisuuttaan, kertoo ruotsalainen Dagens Medicin-lehti.

Fyysistä aktiivisuutta lisäämällä pystytään tutkijoiden mielestä vain rajatusti estämään dementiaa.

Tulokset viittaavat kuitenkin siihen suuntaan, että vähäisen liikunnan ja dementiariskin välillä saattaa olla yhteys niillä henkilöillä, jotka olivat jo sairastuneet sydän- ja verisuonitauteihin tai diabetekseen.

Kivimäen ryhmän tutkimuksessa käytiin läpi yhdeksäntoista seurantatutkimusta, joissa oli dataa yli 400000 henkilöstä.