Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voi nyt saada ilman korotettua vammaisetuutta, mikä on lisännyt hakemusten ja myönteisten kuntoutuspäätösten määrää.

Laki Kelan järjestämisvastuulla olevasta vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta muuttui vuoden 2016 alussa. Se muutti merkittävästi kuntoutuksen saamisen ehtoja. Aiemmin vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen pääsy edellytti, että asiakas sai tasoltaan vähintään korotettua vammaisetuutta. Lakiuudistuksessa tämä vaatimus poistui, ja hakijan toimintakykyä alettiin arvioida laaja-alaisesti.

Kelan tutkimuksessa selvitettiin lakimuutoksen vaikutuksia kuntoutuksen kohdentumiseen.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemusten määrä kasvoi vuodesta 2014, ja myönteisen päätöksen saaneiden määrä nousi. Vuonna 2016 noin 4 000 ja vuonna 2017 noin 8 000 kuntoutujaa sai myönteisen päätöksen ilman vammaisetuutta tai sen perusosan perusteella.

– Tilanne parani erityisesti niillä kuntoutujilla, joilla on jokin mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö ja jotka eivät saa korotettua tai ylintä vammaisetuutta, sanoo tutkija Pekka Heino Kelasta tiedotteessa.

Laaja-alainen toimintakykyarvio on parantanut etenkin lasten ja nuorten pitkäaikaisen lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeen tunnistamista. Toisaalta uudistuksen jälkeen on hylätty aiempaa enemmän terapioihin liittyvien ohjauskäyntien ja laitosmuotoisen kuntoutuksen hakemuksia.

– Uudistus avasi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen aiempaa laajemmalle kohderyhmälle. Korotettu tai ylin vammaisetuus on kuitenkin edelleen vahvasti yhteydessä myönteiseen kuntoutuspäätökseen, Heino sanoo.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lakimuutoksen vaikutuksia vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myönteisten ja hylkäävien päätösten määrään, hylkäysperusteisiin sekä päätösten kohdentumiseen. Se toteutettiin rekisteritutkimuksena (n = 42 480). Tutkimus on osa Kelan Muutos-hanketta, joka selvitti kuntoutuksen muutosten vaikutuksia asiakkaille.

Kelan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta voi nyt saada alle 65-vuotias henkilö, jolla on sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoriutumis- tai osallistumisrajoite. Lakiuudistuksen tavoitteena oli parantaa kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta.

Lue myös: