Mitä jos kävisi niin, että lääkäri arvioisi potilaiden tilaa kymmenen vuotta kokeella, jonka yleisesti käytössä olevat viitearvot ovat väärin?

Näin kävikin, täällä Suomessa.

Kyseessä ovat maksakokeet GT (glutamyylitransferaasi) ja ALAT (alaniiniaminotransferaasi). Lähes kaikki laboratoriot ovat käyttäneet niistä viitearvoja, jotka ovat peräisin pohjoismaisesta Norip-tutkimushankkeesta (Nordic Reference Interval Project) vuodelta 2004.

Paha vain, että nämä viitearvojen ylärajat ovat vääriä, liian korkeita.

Käyttämällä Norip-viitearvoja lievät maksavauriot saattavat jäädä huomioimatta.

Tähän kiinnitettiin huomiota Seinäjoen keskussairaalan laboratoriossa.

Tutkijat Joanna Danielsson, Päivikki Kangastupa, Tiina Laatikainen, Mauri Aalto ja laboratoriolääketieteen professori Onni Niemelä julkaisivat syksyllä 2014 The World Journal of Gastroenterologyssä artikkelin, jossa todettiin tuoreen Finriski-aineiston perusteella, että yleisesti käytössä olevissa GT- ja ALAT-viitearvoissa on vikaa.

Ne perustuivat tutkimukseen, josta ei ollut suljettu ulos ylipainoisia eikä runsaasti alkoholia käyttäviä koehenkilöitä.

Pohja tälle havainnolle oli tehty jo vuosina 2005–2008 Onni Niemelän tutkimusryhmässä.

Mediuutiset selvitti, miten tieto vääristyneistä viitearvoista on otettu vastaan laboratorioissa, jotka palvelevat sairaanhoitopiirejä ja suurimpia yksityisiä lääkärikeskuksia.

Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian ja hematologian laboratorio oli poikkeus laboratorioiden joukossa. Se ei koskaan luottanut Norip-hankkeen viitearvoihin.

– Meillä laskettiin viitearvot normaalipainoisille henkilöille, jotka eivät käytä alkoholia. Tämän perusteella otettiin käyttöön nämä omaan materiaaliin perustuvat viitevälit, sairaalakemisti Johanna Kultti sanoo.

Uusiin tiukempiin GT- ja ALAT-viitearvojen ylärajoihin siirryttiin ensimmäisenä Huslabissa vuonna 2014. FAKTA

Kahden viime vuoden aikana uusi käytäntö on levinnyt. Ainoastaan yksi keskeinen laboratorio käyttää vielä vanhoja viitearvoja.

Se on Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien Fimlab Laboratoriot Oy.

Miksi näin?

– Meilläkin on pitkään ollut tarkoitus siirtyä uusiin viitearvoihin. Suunnitelmana oli tehdä muutokset analysaattorin vaihdoksen yhteydessä, kliinisen kemian erikoislääkäri Maria Juujärvi Fimlabista sanoo.

Automaatiohankinta on kuitenkin viivästynyt.

– Otamme uudet GT- ja ALAT-viitearvot käyttöön ensi vuoden ensimmäisellä kvartaalilla.

Muutos on niin suuri, että se vaatii Juujärven mukaan ohje- ja tietojärjestelmäpäivitysten lisäksi vuoropuhelua erikoisalojen kanssa.

– Pohdimme esimerkiksi, miten uudet viitearvot vaikuttavat potilasvirtaan ja missä määrin tulee päivittää mahdollisia yksiköiden sisäiseen käyttöön luotuja hoito-ohjeistuksia.

Miten tiukempiin GT- ja ALAT-viitearvoihin siirtyminen muuttaa potilastyötä?

Mediuutiset kysyi sitä kolmelta työterveyslääkäriltä.

Vantaan Attendon vastaava työterveyslääkäri Ulla Brusila-Relas työskenteli viitearvomuutoksen aikaan vielä Terveystalossa.

Hän odotti, että maksan viitearvojen "herkempi liipasin" poikisi lisätyötä. Näin ei juuri käynyt.

– Piukemmat viitealueet lisäsivät työtaakkaa vähemmän kuin ajattelin.

Syy oli osin se, että hän lääkärinä hyödyntää muitakin markkereita kuin GT- ja ALAT-arvoja.

Muutos sai Brusila-Relasin kuitenkin lisäämään jonkin verran tutkimuksia, kuten ultraääntä ja kontrolleja.

Myös Kemin Terveystalon työterveyslääkäri Arto Rimali ja Turun Mehiläisen työterveyslääkäri Pirjo Matintalo lisäsivät siirtymävaiheessa ylävatsan ultraäänen käyttöä sellaisille, joiden GT ja ALAT ylittivät hiukan viitearvot.

Nyt lääkärit luottavat asiassa enemmän kokemukseensa.

– Toki nytkin lähetän potilaan ultraääneen, jos hän on huolissaan ja tutkimukseen on lääketieteelliset perusteet, Matintalo sanoo.

On yksi asia, jossa uusilla viitearvoilla on lääkärien mukaan selkeä merkitys: ei-alkoholiperäiset maksaongelmat.

– Aiempaa useammin potilaan kanssa tulee puheeksi rasvamaksa, jonka pääasiallinen syy ei ole alkoholi, Rimali sanoo.

Myös Matintalo arvioi, että runsas alkoholin käyttö tuli esiin jo aiemmilla viitearvoilla, mutta uusi tilanne toi uuden keskustelukumppanin.

– Muutos oli suurin vähän alkoholia käyttävillä, pikkuisen keskivartalopyöreillä naisihmisillä, jotka eivät olisi osanneet edes kuvitella maksa-arvojensa olevan koholla.

Tällä potilasryhmällä maksa-arvojen kohoaminen normaalirajan yli voi ennakoida esimerkiksi diabeteksen syntyä.

– Uudet viiterajat ovat helpottaneet pyöreiden potilaiden motivointia elämäntapamuutokseen, Matintalo sanoo.