Lääketieteen lisensiaatti Johanna Salosen tuoreessa väitöksessä selviää, että idiopaattinen keuhkofibroosin äkillisiin pahenemisvaiheisiin liittyi selkeästi huonompi elinajan ennuste kuin muihin keuhkofibrooseihin. Lisäksi tutkimus totesi useiden tulehdussolutyyppien olevan yhteydessä äkillisiin pahenemisvaiheisiin ja keuhkofibroosin taudinkulkuun.

Keuhkofibroosit ovat ryhmä sairauksia, joissa keuhkokudokseen muodostuu poikkeavalla tavalla arpikudosta. Yleisin keuhkofibroosityyppi on idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF), jonka aiheuttaja on edelleen tuntematon.

IPF:ssä kehittyy arpeutumisen seurauksena parantumaton keuhkojen toimintahäiriö. Myös muissa keuhkofibroosityypeissä kuin IPF:ssä esiintyy etenevää, parantumatonta tautimuotoa.

Keuhkofibroosi onkin yleisin syy keuhkonsiirrolle Suomessa ja maailmalla.

Etenevää keuhkofibroosia sairastavista noin 10−30 % saa äkillisen pahenemisvaiheen, jossa keuhkoissa todetaan laajat uudet muutokset kroonisten arpimuutosten rinnalla. Tilaan liittyy nopeasti vaikeutuva hengitysvajaus ja korkea kuolleisuus. Pahenemisvaiheita voi esiintyä missä vaiheessa sairautta tahansa, mikä tekee keuhkofibroosien ennusteen arvioinnista haastavaa.

Pahenemisvaiheen syy on tuntematon, mutta joitakin altistavia tekijöitä, kuten alahengitystieinfektiot ja keuhkoihin kohdistuvat lääketieteelliset toimenpiteet, on tunnistettu.

Väitöksessä kerättiin tiedot aineistomme potilaiden keuhkohuuhtelunäytteiden (BAL) tulehdussolujakaumasta. BAL-huuhteen basofiilit olivat yhteydessä lisääntyneeseen äkillisen pahenemisvaiheen riskiin ja kuolleisuuteen.

Pahenemisvaiheen yhteydessä tutkitut BAL-huuhteen lymfosyytit liittyivät parempaan ennusteeseen, kun taas neutrofiilit olivat yhteydessä lisääntyneeseen kuoleman riskiin.

Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että keuhkokudosnäytteiden syöttösolujen määrä oli alentunut IPF:n äkillisessä pahenemisvaiheessa verrattuna sairauden rauhallisessa vaiheessa otettuihin keuhkokudosnäytteisiin.

Tutkimus toi uutta tietoa Pohjois-Pohjanmaan keuhkofibroosipotilaiden määrästä, fibroosityyppien jakaumasta, ennusteesta ja äkillisistä pahenemisvaiheista.

Tuloksia pystytään jatkossa hyödyntämään keuhkofibroosiin sairastuneiden henkilöiden hoidon suunnittelussa.

Tutkimustuloksilla voi olla erityisesti merkitystä nyt, kun keuhkofibroosilääkkeiden käyttöaiheet ovat laajenemassa IPF:stä myös muihin keuhkofibrooseihin.

Salonen väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 19. marraskuuta 2021.