Astman ja allergioiden kehittymistä selvittävät tutkijat ovat päässeet uuden sairauksien puhkeamiseen vaikuttavan biologisen mekanismin jäljille.

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimus toi uutta tietoa siitä, miten raskausaika vaikuttaa stressinsäätely- ja immuunipuolustusjärjestelmien välisen vuorovaikutuksen kehittymiseen sekä astma- ja allergiasairauksien syntyyn. Tutkimuksessa osoitettiin, että äidin raskaudenaikainen stressioireilu on yhteydessä lapsen vaimentuneeseen kortisolin tuotantoon.

Tutkimuksessa stressiä kokeneiden äitien 10 viikon ikäisillä lapsilla todettiin alentunut kortisolivaste rinovirusinfektion aikana.

– Aiempien tutkimustulosten perusteella on tulkittu, että varhaisen rinovirusinfektion aiheuttama hengityksen vinkuna voi olla merkki lapsuusiän astmataipumuksesta ja edeltää astman kehittymistä. Näiden tulosten pohjalta on päätelty, että rinovirus ei itsessään aiheuta astmaa, vaan tuo esille jo varhain olemassa olevan lapsen taipumuksen astmaan, FinnBrain-hankkeen tutkija, lastentautien erikoislääkäri Laura Korhonen kertoo tiedotteessa.

Monien sairauksien riski- ja suojatekijät alkavat muodostua jo varhaisissa kehitysvaiheissa ja jopa ennen syntymää. Raskaudenaikainen altistuminen infektioille tai äidin stressioireilulle saattaa muuttaa sikiön biologiaa ja muovata yksilön kehitystä. Jo aiemmin on esitetty, että äidin raskaudenaikainen stressioireilu on yhteydessä lapsen riskiin sairastua astma- ja allergiasairauksiin.

Yhteyden taustalla olevista biologisista mekanismeista ei kuitenkaan ole juurikaan tutkimustietoa.

Turun yliopiston löydös liittyy muun muassa elimistön stressivasteita säätelevän hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuoriakselin eli HPA-akselin toimintaan.

HPA-akseli tuottaa kortisolihormonia ja aktivoituu normaalisti esimerkiksi stressin ja infektioiden aikana, mikä johtaa kortisolin erityksen lisääntymiseen. Kortisoli säätelee monia kehon muita toimintoja, kuten immuunipuolustusjärjestelmän aktiivisuutta.

Turun tutkimuksessa mitattiin 336 vauvan kortisoliarvot syljestä tutkimuskäynnin yhteydessä ja samalla lapsen HPA-akselin toimintaa aktivoitiin kokeellisesti ottamalla veri- ja nenätikkunäyte. Venätikkunäytteestä määritettiin rinovirus.

– Tutkimuksemme on ensimmäinen, joka osoittaa varhaisen rinovirusinfektion yhteyden 10 viikon ikäisen lapsen alentuneeseen kortisolituotantoon stressitilanteessa, jos lapsi on altistunut raskauden aikana äidin stressioireilulle. Tämä voi olla yksi selittävistä mekanismeista aikaisemmin tutkimuksissa havaitun äidin raskaudenaikaisen stressioireilun yhteyksistä lasten astma- ja allergiasairauksiin.

Tutkimus on julkaistu lääketieteellisessä Psychoneuroendocrinology-lehdessä.