Muun muassa syöpäpotilaille, diabeetikoille sekä migreeniä, MS-tautia ja keuhkoahtaumatautia sairastaville on tulossa uusia lääkehoitoja, jos myyntilupaprosessit etenevät odotetusti ja jos yhtiöt tuovat lääkkeet markkinoille. Rokoterintamallakin tapahtuu.

Mediuutiset pyysi Suomen myynniltään suurimmilta lääkeyrityksiltä listan uutuuksista. Kokeneet erikoislääkärit kommentoivat tulokkaita.

Yksi tulokas on okrelitsumabi, joka on tarkoitettu primaaristi etenevää ja aktiivista aaltomaista MS-tautia sairastaville. Sen on osoitettu vähentävän tautiaktiivisuutta ja hidastavan taudin etenemistä.

Neurologian erikoislääkäri, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Hanna Kuusisto pitää lääkettä tervetulleena lisänä hoitorepertuaariin. Primaarisprogressiivisen taudin kulkua muuntavaa hoitoa ei tähän asti ole ollut.

– Myös erityisen aggressiivisen aaltomaisen MS-taudin hoitoon on tervetullutta saada uusia työkaluja. Välillä on tuntunut, että vaihtoehdot loppuvat kesken, hän sanoo.

Hän arvioi, että lääke tulee pienehkön MS-potilasjoukon käyttöön, ehkä noin joka kymmenennelle.

– Toki jos osoittautuukin, että lääkkeestä on vähän haittoja ja se on todella tehokas, varmasti käyttö laajenee, hän sanoo.

Okrelitsumabi on saanut puoltavan lausunnon Euroopan lääkeviraston ihmislääkekomitealta marraskuussa. Varsinaisen myyntiluvan myöntäminen on Euroopan komission asia.

Migreenin hoitoon on puolestaan haettu myyntilupaa ensimmäiselle kohtausta estävälle täsmälääkkeelle erenumabille. Aiemmin kohtausten estoon on käytetty muun muassa epilepsia- ja verenpainelääkkeitä.

Erityisen kiinnostavana Hanna Kuusisto pitää sitä, että osalla potilaista kohtaukset poistuvat lähes kokonaan.

Erillistä tunnistustestiä ei tosin ole. Hyvä vaste voi paljastua vain lääkettä käyttämällä.

Hän arvioi, että ainakin kaikki kroonista migreeniä sairastavat ovat lääkkeen potentiaalisia käyttäjiä. Heitä on muutama prosentti migreenipotilaista.

Diabeteksen hoitoon on tulossa muun muassa glargininsuliinin ja GLP-1-agonisti liksisenatidin yhdistelmävalmiste.

– Joillakin potilailla se varmaan helpottaa hoitoa. Kahden pistoksen sijaan on yksi pistos, kuvaa Taysin sisätautien klinikan osastonylilääkäri Jorma Lahtela.

Samantapainen tuote on degludekinsuliinin ja liraglutidin yhdistelmä, jolla myös on jo myyntilupa. Kumpikaan ei ole toistaiseksi myynnissä Suomessa.

SGLT-2-estäjien ryhmään on puolestaan tulossa neljäs lääkeaine, ertugliflotsiini. Sen myyntilupaprosessi on meneillään.

– Ovatko kaikki sen ryhmän lääkkeet samanarvoisia, sitä ei kukaan tiedä. Tutkimukset ovat menossa, Lahtela sanoo.

Hän pitää hyvänä, että samaan ryhmään tulee useita tarjokkaita. Kuten antibiooteissakin, saman lääkeryhmän aineilla voi olla eri vaikutusmekanismeja, eri tehoja ja haittavaikutuksia.

Siihen, minkä lääkkeen ryhmästä valitsee, vaikuttavat tutkimustieto, potilaan ominaisuudet ja kertyvä oma kokemus lääkkeiden kliinisessä käytössä.

– Aika laittaa nämä järjestykseen, hän sanoo.

Syöpäpuolella Euroopan myyntilupia on haussa sekä uusille lääkkeille että vanhojen molekyylien uusille indikaatioille. Joukossa on myös biosimilaari.

Trametinibin ja dabrafenibin yhdistelmälle on haussa myyntilupa melanooman hoitoon.

– Tämä on erittäin hyvä lisä kombinaatiorintamalla, ilman muuta sellainen, jota haluaisi käyttää, sanoo ylilääkäri ja professori Antti Jekunen Vaasan sairaanhoitopiiristä ja Turun yliopistosta.

Molemmilla lääkeaineilla on erilliset myyntiluvat Suomessa. Trametinibi ei ole kaupan.

Jekusen arvio on, että hoito olisi paras aloittaa juuri yhdistelmänä.

Brigatinibille on puolestaan haettu myyntilupaa ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitoon potilaille, joille on kehittynyt ALK-estäjän resistenssiä.

– Loppujen lopuksi resistenssi tulee kuvaan ja olisi hyvä olla seuraava lääke. Ilman muuta tämä on sellainen lääke, mikä halutaan käyttöarsenaaliin, Jekunen sanoo.

Myynnissä olisi jo vastaavankaltaiseen tilanteeseen sopiva lääke osimertinibi, mutta sen käyttö ei yleensä ole mahdollista korvattavuuden puuttumisen vuoksi, ei, vaikka geenitesti voi poimia potilaat, joista 80 prosentille on hyötyä lääkkeestä, Jekunen harmittelee.

Rintasyöpälääke trastutsumabin biosimilaarille on haussa myyntilupa. Vaikka se ei muuta hoitokäytäntöjä, se voi laskea hoidon kustannuksia.

– Hinnan alennuksen pitää olla huomattava, että sillä on merkitystä, Jekunen sanoo.

Lymfooma- ja leukemiarintamalla myyntilupa on haussa muun muassa CART-hoidolle tiettyjen lasten leukemioiden ja aikuisten akuutti B-soluleukemian hoitoon ja gemtutsumabin ja otsogamisiinin yhdistelmälle CD33-positiivisen akuutin myelooisen leukemian hoitoon.

Brentuksimabivedotiinille on haettu uutta indikaatiota CD30-positiivisen ihon T-solulymfooman hoitoon ja levinneen Hodgkinin lymfooman ensilinjan hoitoon.

Mediuutisten kyselyssä tuli esiin useiden muiden terapia-alueiden uutuuksia.

Keuhkoahtauman hoitoon on tulossa flutikasonifuroaatin, umeklidiniumin ja vilanterolin yhdistelmähoito sekä salmeterolin ja flutikasonin yhdistelmähoito. Jälkimmäinen on tarkoitettu myös astman hoitoon.

Hemofilia A:n hoitoon on myyntilupaprosessissa damoctocog alfa pegol sekä emisitsumabi.

Letermoviiri on saanut Euroopan lääkeviraston ihmislääkekomitean puollon Cytomegalovirus-infektion profylaksiaan siirrännäispotilailla.

Tofasitinibille on haussa uusi indikaatio haavaisen paksusuolitulehduksen ja nivelpsoriaasin hoitoon, dupilumabille on astman ja nenän polypoosin hoitoon.

Viime vuonna myyntiluvan saanut sarilumabi tulee myyntiin nivelreuman hoitoindikaatiolla.

Yhdeksänvalenttinen HPV-rokote tulee myös markkinoille tänä vuonna, samoin uusi hiv-lääkeyhdistelmä.

Kirjoitus on julkaistu 12.1.2018 Mediuutisten numerossa 1/2018.

Koko lehti on luettavissa Mediuutisten Summa-palvelussa. Lehden tilaajilla on maksuton lukuoikeus.