Päivän uusien tartuntojen koronaluku on Suomessa tänään 294, mutta se ajoittuu useammalle päivälle, eli kaikkia näitä tapauksia ei ole raportoitu eilen. THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen totesi tiedotustilaisuudessa, että luku on ”varsin korkea”.

Edellisinä päivinä tapauksia oli noin 130 uutta tapausta ja myös viikonloppuna tartuntoja oli hieman vähemmän kuin edeltävinä päivinä.

Päivän luku muodostuu alueellisesti eniten Vaasan, Keski-Suomen ja pääkaupunkiseudun tapauksista. Vaasan ilmaantuvuusluku on jo 332. Vaasan tapaus osoitti sen, että pari viikkoa voi kääntää alueellisen tilannekuvan hyvin toisenlaiseksi ja silloin tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä, Puumalainen sanoi.

Ilmaantuvuudella tarkoitetaan tartuntatapausten määrää 100 000:ta asukasta kohden 14 viime vuorokauden ajalta.

Tapausilmaantuvuus on Suomessa nyt 50 ja tartuttavuusluku eli R-luku 1,3–1,55.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla lisätoimenpiteet ovat tarpeellisia, Puumalainen totesi.

Riskiryhmiin kuuluvat erityisesti yli 70-vuotiaat sekä ne, joilla on keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus.

Hallitus antoi viime viikolla nipun suosituksia ja suositti muun muassa etätyötä. Lisäksi hallitus kehotti huomioimaan hygieniasuositukset ja turvavälit yli 50 hengen kokoontumisissa.

Lisäksi suositellaan yli 20 hengen yksityistilaisuuksien välttämistä alueilla, jotka ovat epidemian kiihtymisvaiheessa.

Keskustelua on herättänyt aikuisten ryhmäharrastuksia sisätiloissa koskeva rajoitus. Hallitus suositti tällaisen harrastustoiminnan keskeyttämistä korkean tartuntariskin tilanteissa. Puumalaisen mukaan parhaillaan pohditaan, millaista toimintaa tarkemmin suositus koskee.

Hallituksen antamia suosituksia ruoditaan Puumalaisen mukaan parhaillaan myös alueilla.

THL on selvittänyt koronaan sairastuneiden sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta Tartuntatautirekisterin, Hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan erityiskorvaustietojen avulla.

– Ikä lisää selvästi tartunnan saaneiden riskiä kuolla, vaikka ei olisikaan taustasairauksia. Iäkkäämmillä taustasairaudet lisäävät riskiä vielä entisestään, sanoo THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen tiedotteessa.

Tänä syksynä positiivisen koronatestin tehneet ovat olleet nuorempia kuin keväällä: keväällä keski-ikä oli 48 vuotta ja syksyllä 38 vuotta. Tämä johtuu osin testauskäytännöistä, sillä keväällä testikapasiteetti oli rajallinen ja testejä tehtiin harvemmille.

Koko vuonna kaikista tartunnan saaneista 9 prosenttia on ollut yli 70-vuotiaita, kun koko aikuisväestössä heitä on 20 prosenttia.

Tartunnan saaneissa on melkein saman verran miehiä ja naisia. Miehet kuitenkin joutuvat teho-osastolle vakavan koronataudin vuoksi ja kuolevat tautiin useammin kuin naiset. Tarkastelluista taustasairauksista yleisimmät ovat diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja verenpainetauti.

– Riskiryhmien, kuten yli 70-vuotiaiden sekä taustasairauksia omaavien suojeleminen on edelleen tärkeää vakavien koronatapausten ehkäisemiseksi. Tässä onnistuttiin keväällä suhteellisen hyvin, Peltonen toteaa.

Kuolleisuus on vähäistä alle 50-vuotiailla sekä koko väestössä että koronatartunnan saaneilla. Taustasairaudet, kuten vaikea-asteinen sydänsairaus, vakava keuhkosairaus tai diabetes, eivät merkittävästi lisänneet alle 50-vuotiaiden tartunnan saaneiden riskiä kuolla koko väestöön verrattuna.

Taustasairaudet lisäsivät kuitenkin tätä iäkkäämpien tartunnan saaneiden kuoleman riskiä. Korkea ikä lisäsi selvästi koronaan sairastuneiden riskiä kuolla myös niillä, joilla ei ollut taustasairauksia. Kaikkiaan kuolleisuus 30 päivän kuluessa positiivisesta testistä oli 70–74-vuotiailla lähes 10 prosenttia ja 75–79-vuotiailla jo yli 25 prosenttia.