Mikrobeille altistuminen selittää vähän, mutta ei kokonaan, kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden välistä yhteyttä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) HITEA-hankkeen uudesta julkaisusta. Tutkimus on julkaistu Indoor Air -tiedejulkaisussa.

Tiettyjä mikrobeja, toksiineja tai haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), jotka selittäisivät kosteusvaurioituneissa rakennuksissa oleskelevien terveyshaittoja, on pyritty tutkimuksissa löytämään jo vuosikymmenten ajan, heikolla menestyksellä. Selväksi on THL:n mukaan käynyt, että mikään yksittäinen tekijä ei selitä kosteusvaurioiden aiheuttamaa lisääntynyttä oireilua.

Kosteusvaurioiden terveyshaitat liitetään usein homeisiin, vaikka epidemiologisten tutkimusten mukaan homeet tai niiden toksiinit selittävät huonosti tai vähintään epäjohdonmukaisesti kosteusvauriotaloissa havaittavia terveyshaittoja.

Tuoreessa HITEA-tutkimuksessa bakteereilla havaittiin olevan homeita vahvempi, vaikkakin silti heikko, yhteys oppilaiden hengitystieoireisiin suomalaisissa kosteusvauriokouluissa. Kosteusvaurioihin voi liittyä monia muitakin altistumiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten kemialliset yhdisteet ja huono ilmanvaihto.

”Kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden yhteyttä selittävät mikrobien lisäksi todennäköisesti lukuisat eri syyt yhdessä. Hengittäessämme ilmaa altistumme aina samanaikaisesti monille eri yhdisteille. Oireilun eri riskitekijöitä tulisikin jatkossa tutkia yhdessä samoissa tutkimuksissa eikä yksi yhdiste kerrallaan. Vaikka emme tunne tarkkaan mekanismia, jolla kosteusvauriot aiheuttavat terveyshaittoja, tiedämme, miten kannattaa toimia: merkittävät kosteusvauriot on tärkeää korjata ja niiden syntyä ehkäistä”, sanoo THL:n johtava tutkija Martin Täubel tiedotteessa.

”Kosteusvaurioiden ja terveyden välisessä yhteydessä on yhä paljon tutkittavaa, eikä yksinkertaista ratkaisua monimutkaiseen ongelmaan ole”, Täubel lisää.

Aikaisemmin HITEA-hankkeessa on raportoitu koulurakennusten kosteusvaurioiden ja oppilaiden hengitystieoireiden välillä löydetystä yhteydestä. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin DNA-pohjaisen tutkimusmenetelmän avulla, mitkä mikrobit ovat yleisimpiä toisaalta kosteusvaurioituneissa luokkahuoneissa ja toisaalta luokkahuoneissa, joissa ei ollut kosteusvaurioita, ja selittävätkö löydetyt mikrobit yhteyttä kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden välillä.

HITEA-hanke toteutettiin yhteensä 16 koulussa Suomessa ja Alankomaissa, ja tutkimukseen osallistui yli 2700 oppilasta. THL:n lisäksi hankkeessa työskenteli tutkijoita Yhdysvalloista, Alankomaista, Espanjasta sekä Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimusta rahoitti Euroopan komissio, Työsuojelurahasto, Suomen Akatemia, Juho Vainion Säätiö sekä Yrjö Jahnssonin Säätiö.

Lue seuraavaksi: