Hus ja Helsingin yliopisto ovat kehittäneet Muslimit terveydenhuollon asiakkaina -oppaan tukemaan muslimipotilaiden kohtaamista terveydenhuollossa.

Materiaali syntyi Islamilaisen teologian ja Husin yhteistyössä toteuttamalla kurssilla.

Opas tarjoaa tietoa ja käytäntöjä muslimipotilaiden ja heidän perheidensä kohtaamiseen terveydenhuollossa. Siinä on käytännön kuvauksia eri elämän alueilta alkaen ruokakulttuurista ja pyhäpäivistä aina vaikeisiin ja herkkiin aiheisiin kuten lapsen kuolemaan ja seksuaaliterveyteen.

Yliopistonlehtori Teemu Pauha kertoo tiedotteessa saaneensa viestiä, että terveydenhuollon henkilökunta kokee tarvitsevansa lisätietoa muslimien kohtaamisesta.

Opas on laadittu yhteistyössä sekä sunnalaisten että shiialaisten tahojen kanssa, Helsingin yliopisto kertoo.

”Islam on iso uskontoperinne Suomessa. Tuomas Martikaisen kanssa tekemämme karkean arvion mukaan muslimeita on Suomessa 120 000–130 000. He ovat maantieteellisesti keskittyneet etenkin pääkaupunkiseudulle. Oppaan taustalla on siis myös demografinen syy”, Pauha kertoo.

Aiheesta on laadittu oppaita aikaisemminkin, mutta nyt ensimmäistä kertaa uskonnontutkimuksen näkökulmasta. Mallia on otettu esimerkiksi Ruotsissa tehdyn oppaan teemoista, rakenteesta ja pituudesta.

”Terveydenhuollossa työskentelevän muslimin tai terveydenhoidon opiskelijan laatimat materiaalit tarjoavat islamista helposti turhan suoraviivaisen tai subjektiivisen käsityksen. Teologian opiskelijoiden laatiman oppaan keskeinen ajatus on, että islam ei ole yksi, vaan jokaiseen kysymykseen on monta erilaista vastausta. Vältämme uskonnollistamista eli yksilöiden näkemistä vain uskontonsa edustajana: elämä koostuu muustakin kuin uskonnosta.”

Oppaan keskeisin tarkoitus on tukea ja lisätä uskontolukutaitoa.

”Kollegoideni Johanna Konttorin ja Elina Vuolan sanoin: hyvä uskontolukutaito on kahden ääripään, uskonnollistamisen ja uskontosokeuden välissä. Uskonnon merkitystä ei siis sovi ohittaa mutta ei myöskään yliarvioida.”

Lastentautien professori Kirsi Jahnukainen pitää opasta rohkeana avauksena.

”Maahanmuutto muuttaa erityisesti Helsingin väestöä. Kahdenkymmenen vuoden kuluessa joka kolmas lapsi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vaikka ihmisten kulttuuri tai vakaumus ei tule kaikissa kohtaamisissa esiin, se vaikuttaa ihmisten arvoihin, valintoihin ja toimintaan. Tämän ymmärtäminen sujuvoittaa hoitotilanteita ja auttaa tiedon välittämisessä potilaalle”, Jahnukainen sanoo tiedotteessa.

Opas tarjoaa työkaluja uskonnosta kumpuavien arvojen ja käsitteiden tunnistamiseen.

”Havaitsemme viitteitä näistä potilaskohtaamisissa päivittäin. Opas antaa havainnoille teologista taustaa ja tuo hyvin esiin myös, miten voimakkaasti arvot ja käsitteet sitoutuvat uskonnollisen taustansa lisäksi myös paikalliseen tapakulttuuriin. Tarvitsemme tämän kaltaista tiedekuntien rajat ylittävää yhteistyötä.”

Oppaan pohjalta on suunnitteilla myös koulutuksia. Pauha on toiselta koulutukseltaan psykologi ja tietää, millä tavoin uskontoon liittyviä kysymyksiä kannattaa terveydenhoidon opetuksessa käsitellä.

”Aikaa ei kannata käyttää islamin oppien ja käytäntöjen läpikäyntiin vaan ennakkokäsitysten purkamiseen ja olemassaolevan tiedon hienosyistämiseen. Sitä kautta asiakas voidaan kohdata ensisijaisesti yksilönä, ei uskontoperinteen edustajana. Oman kokemukseni mukaan uskonnollisesta taustasta lähtöisin oleva asiakas arvostaa myös sitä, että joku ymmärtää uskontoon liittyvän kielen.”

Terveydenhoitoalan koulutukset on ahdettu täyteen asiaa eikä uskonnolliseen moninaisuuteen siksi ehditä perehtyä syvällisesti.

”Sen sijaan, että koulutettaisiin jokainen esimerkiksi uskonnollisesta radikalisoitumisesta, kannattaa kertoa konsultaatioreitti: kenelle soittaa, kun ilmiö tulee vastaan, ja mistä saa apua.”

Muslimit terveydenhuollon asiakkaina -opas on saatavilla Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistossa.