Itä-Suomen yliopistossa aloitti viime viikolla uusi farmaseuttisen solubiologian ja immunologian professori Anu Kauppinen.

Hän johtaa farmasian laitoksella immuno-oftalmologian tutkimusryhmää, joka selvittää silmäsairauksien mekanismeja erityisesti tulehduksen näkökulmasta. Ryhmä myös testaa uusia lääkemolekyylejä silmäsairauksiin.

Esimerkiksi silmänpohjan ikärappeumaan on pitkään etsitty tehokasta hoitoa.

– Yksi mahdollinen kohde uusille hoidoille ovat tulehdusreaktiota säätelevät inflammasomit, Kauppinen sanoo.

Kauppinen osoitti yhtenä ensimmäisistä tutkijoista maailmassa vuonna 2012, että inflammasomien liiallinen aktiivisuus on osallisena silmänpohjan ikärappeuman synnyssä.

Infalammasomi on tulehdusreaktiota solussa säätelevä proteiinikompleksi, joka löydettiin vasta 2000-luvun alussa.

Inflammasomien toiminnan häiriintymistä ja pitkittynyttä, matala-asteista tulehdustilaa on havaittu liittyvän moniin kroonisiin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen ja valtimonkovettumatautiin.

Silmänpohjan ikärappeumaan sairastuneiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä.

Taudissa verkkokalvoa huoltavien pigmenttiepiteelisolujen toiminta heikkenee, mikä johtaa keskeisen tarkan näön alueen vaurioitumiseen.

– Se vaikeuttaa niin lukemista, puhelimen käyttöä, kasvojen tunnistamista kuin itsenäistä liikkumistakin. Valtaosa sairastaa taudin kuivaa muotoa, johon ei ole toistaiseksi mitään hoitoa, Kauppinen sanoo.

Lääkekehityksen kannalta on olennaista selvittää, mikä soluissa menee pieleen.

– Silmänpohjan ikärappeuma on monitekijäinen sairaus ja inflammasomien aktiivisuus on vain osa kokonaiskuvaa, mutta sen säätely on yksi mahdollinen näkökulma hoitoon.

Tutkimustuloksilla voi olla merkitystä muidenkin sairauksien hoidossa. Tulehduksen perusmekanismit ovat hyvin samantyyppisiä paitsi silmäsairauksissa, myös esimerkiksi metabolisissa ja hermostoa rappeuttavissa sairauksissa ja syöpätaudeissa.

Kauppisen tutkimusryhmä selvittää myös mitokondrioiden roolia ikärappeumassa.

Mitokondriot tuottavat soluille energiaa, mutta iän myötä yhä enemmän myös happiradikaaleja, jotka lietsovat tulehdusta. Samoin tulehdusta kiihdyttää taudille tyypillinen autofagian eli solunsisäisen puhdistusjärjestelmän heikentyminen.

Silmänpohjan ikärappeuman lisäksi ryhmä tutkii diabeettisen retinopatian ja sarveiskalvon sairauksien mekanismeja ja niiden säätelyyn soveltuvia mahdollisia lääkemolekyylejä.

– Muun muassa farmaseuttisen kemian tutkijat valmistavat meille molekyylejä, joiden vaikutuksia tutkitaan aluksi solumalleissa. Jos niillä nähdään toivottua vaikutusta, on mahdollisuus edetä Kysin silmäklinikan kanssa potilastutkimuksiin asti, Kauppinen kertoo.

Tutkittavana on ollut muun muassa uusi lääkeaine-ehdokas, jonka havaittiin lievittävän tulehdusta ja UVB-säteilyn aiheuttamia vaurioita silmän pinnalla.

Kauppisen johtama immuno-oftalmologian tutkimusryhmä on Suomessa ainutlaatuinen ja juontuu hänen omasta taustastaan laaja-alaisena solubiologian ja immunologian tutkijana.

– Immunologiaa tutkitaan ja opetetaan Suomessa melko vähän, vaikka tietoa tarvitaan monella lääketieteen alalla. Farmasian puolella esimerkiksi biologiset lääkkeet perustuvat solubiologian ja immunologian osaamiseen.

Tutkimustaan niin allergologian, neurologian kuin silmätautienkin parissa tehnyt Kauppinen toteaa, että monitieteisyys on tutkimuksessa entistäkin tärkeämpää. Hänen omassa ryhmässäänkin työskentelee tutkijoita proviisoreista toksikologeihin, biokemisteihin ja biologeihin ja myös monien eri alojen opiskelijoita harjoittelijoina ja opinnäytetyön tekijöinä.

Lue myös:

Soile Nymark löysi silmästä mekanismin, jonka merkitystä kukaan muu ei ollut oivaltanut: ”Löydöllä voi olla vaikutusta monien silmäsairauksien hoitojen kehittämisessä” (MU 31.8.2019)

Väitöstutkimus: Verkkokalvon pigmenttiepiteelisolujen proteiinitasapainon häiriöt ovat keskeisessä roolissa silmänpohjan ikärappeumassa (MU 1.8.2019)

Hyvästi sisäilmaongelmat? – Hus aikoo rakentaa uuden ison Silmäsairaalan Meilahteen (MU 8.5.2019)