Hallituksen uusi perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) kertoi tiedotustilaisuudessa asettuvansa toki tukemaan hallituksen päätöstä purkaa koronarajoitukset, vaikka haluaa yhä pitää yllä keskustelua terveydenhuollon kantokyvyn turvaamisesta. Tuore valtioneuvoston jäsen vetosi myös myös osapuoliin hoitoalan työmarkkinakiistassa.

Ministeri Krista Kiuru pyysi eroa tehtävästä perhevapaan vuoksi, ja Lindén nimitettiin hänen tilalleen perjantaina. Lääkäritaustainen kansanedustaja Lindén on lääketieteen lisensiaatti ja valtiotieteen maisteri, joka tuli tunnetuksi muun muassa entisenä HUS:n toimitusjohtajana.

Nyt Lindén ottaa Kiurun tavoin hallituksen ”koronaministerin” roolin. Omikronepidemia osoittaa viimein rauhoittumisen merkkejä, ja hallitus onkin linjannut aloittavansa suuren rajoitusten purun asteittain 14. helmikuuta.

Lindén on pandemian aikana ollut voimakkaiden rajoitustoimien ja nopeiden liikkeiden kannattaja. Uusi Suomi kysyi Lindéniltä tiedotustilaisuudessa, pitääkö hän hallituksen ratkaisua rajoitusten purkamisen aikataulusta oikeana ja tukeeko linjausta.

Lindén huomioi alkuun, että hän ei ollut paikalla keskiviikon neuvotteluissa, joissa hallitus linjauksesta päätti.

”On luonnollista, että hallitukseen nyt siirryttyäni olen hallituksen linjoilla”, Lindén sanoo.

Hän jatkoi toteamalla, että perhe- ja peruspalveluministeri on vastuussa terveyspalvelujärjestelmästä ylimpänä päättäjänä.

”Haluan ylläpitää keskustelua siitä, mikä on varsinkin sairaalalaitoksen kantokyky tässä tilanteessa. Eilinen tieto oli, että 656 potilasta oli sairaalahoidossa ja 38 tehohoidossa [koronan takia]. Tuo 38 on vähän vähemmän kuin aikaisemmin, mutta kuusi ja puoli sataa tuntuu nyt vakiintuneen, ja sehän on kuitenkin korkeinta tasoa koko tämän kahden vuoden kriisin aikana. Eli nyt täytyy kyllä tarkasti seurata tätä tilannetta”, Lindén korosti.

Hän korosti myös ”herkkyyttä” sen tarkkailussa, onko rajoituksia syytä jossakin vaiheessa palauttaa, jos epidemiatilanne jälleen pahentuu.

Lindén on ennen ministerinimitystä ottanut kantaa epidemianhallinnan ennustettavuuden puolesta. Se tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että olisi määritelty esimerkiksi rokotuskattavuuden ja tehohoito- sekä sairaalakuormituksen selvät raja-arvot, joista seuraa niiden ylittyessä tai alittuessa ”ennalta ilmoitetut toimet”.

Tiedotustilaisuudessaan hän totesikin, että ”asteikko kiinnostaa”. Kysymys koski sitä, voisiko esimerkiksi sairaalahoidon tarpeen osalta kehittää asteikon, joka automaattisesti säätelisi rajoituksia.

”Ajatus asteikosta tarkoittaa sitä, että jos sairaaloissa on vaikkapa juuri 650 potilasta, niin meillä on tietyt rajoitukset. Jos sairaaloissa olisi puolet siitä eli 300 potilasta, meillä olisi lievemmät rajoitukset. Ja alle 100 potilaalla ei tarvittane rajoituksia lainkaan”, ministeri kuvasi.

Lindén tarkensi kysyttäessä, että sairaalapotilaiden määrän lisäksi keskeinen rajoitustarpeen mittari olisi rokotekattavuus. Hän piti perusteltuna hoitajien koronarokotusvaatimusta.

Ministeri Lindénin mukaan koronapassin tulevaisuutta täytyy arvioida hyvin laajan asiantuntijakuulemisen kautta. Hallitus jatkoi keskiviikkona koronapassin hyllytystä, koska sen perusteita ja hyötyä pidetään tällä hetkellä kyseenalaisina.

”Tässä on [otettava huomioon] myös tämä EU-ulottuvuus, koska kesä on edessä ja moni meistä haluaa matkustaa, ja EU-maissa varmasti tarvitaan sitten EU-koronapassia. Meidän täytyy suhteuttaa tähän kokonaisuuteen”, hän sanoi.

”En lähtisi tässä omalla mielipiteelläni vahvasti ennakoimaan, mutta tämä täytyy käydä monipuolisesti ja perusteellisesti läpi.”

Lindén kehui edeltäjänsä Kiurun työtä ja totesi hyppäävänsä ”liikkuvaan junaan”. Hän toivoi myös, että pääsisi ”tekemään muutakin kuin tämän koronakriisin hoitoa, niin kuin me kaikki toivomme että pääsemme palaamaan kohti normaalia”.

Vetoomus työmarkkinakiistasta

Ministeripestinsä muiksi tärkeiksi hankkeiksi Lindén listasi hoitotakuun, joka hänen mukaansa vahvistaa perusterveydenhuollon asemaa, hoitovelan purkamisen sekä sote-uudistuksen toimeenpanon. Omalääkäri-malli on Lindénille työhistoriasta tuttu ja ”mieluinen asia”, jota hän haluaisi ministerinä edistää.

Lindénillä oli viesti ja ”suuri toivomus” hoitoalan työmarkkinaosapuolille, jotta palkka- ja työehtokiistat eivät johtaisi hoitoalalla työtaisteluihin. Asiaan liittyy myös sote-uudistus ja siihen sisältyvä palkkaharmonisointi.

”Viimeinen asia, jota tässä enää tarvittaisiin, olisi hoitoalan työtaistelu. Olen itse työurallani nähnyt kaksi kertaa lääkärilakon, kolme kertaa sairaanhoitajalakon ja kerran lähihoitajien lakon, ja niiden jäljiltä kyllä tulee sitten hoitovelkaa todella paljon. Eli vetoan tässä työmarkkinaosapuoliin, että keskinäistä ymmärrystä ja ratkaisuja pitäisi saada”, Lindén viesti.

Hän muistutti, että kiistojen ratkaisu on työmarkkinoiden asia.

LUE MYÖS: