Alzheimerin taudin varhaista tunnistamista voidaan tarkentaa neuropsykologisten kokonaispistemäärien avulla.

Kognitiiviset kokonaispistemäärät erottelevat yksittäisiä testejä ja rakenteellista magneettikuvantamista tarkemmin alkavasta Alzheimerin taudista kärsivät henkilöt terveistä verrokeista jo vuosi ennen sairauden diagnoosia.

Taudin varhaisessa tunnistamisessa on kuitenkin hyödyllistä käyttää useampia eri menetelmiä, sillä magneettikuvantamisesta saadut tulokset ennustavat myöhempää sairastumista Alzheimerin tautiin.

Tämä selviää psykologian lisensiaatti (väit.) Teemu Paajasen väitöstutkimuksesta.

Paajanen tutki CERAD-kognitiivisen tehtäväsarjan ja rakenteellisen magneettikuvauksen (MRI) uudenlaisia sovelluksia lievän kognitiivisen heikentymän (MCI) ja alkavan Alzheimerin taudin tunnistamisessa.

Tutkimuksessa selvisi, että CERAD-kokonaispistemäärät erottelevat alkavasta Alzheimerin taudista kärsivät henkilöt terveistä verrokeista 87–89 prosentin sensitiivisyydellä ja 84–86 prosentin spesifisyydellä jo vuosi ennen kliinistä diagnoosia.

– Erottelutarkkuus oli selvästi parempi kuin yksittäisillä osatesteillä tai laajasti kliinisesti käytetyllä MMSE-testillä, Paajanen sanoo Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksessa käytetyt kognitiiviset testit olivat myös yleisesti MRI- tuloksia parempia erottelemaan MCI:stä ja Alzheimerin taudista kärsivät henkilöt verrokeista, mutta aivoalueiden tilavuudet ennustivat hieman testejä tarkemmin MCI-henkilöiden sairastumista Alzheimerin tautiin.

Paajanen kehitti tutkimusryhmänsä kanssa CERAD-testistöön myös kaksi uutta episodisen muistin yhteispistemäärää, jotka sisältävät paitsi kielellisen aineksen viivästettyä mieleen palauttamista ja tunnistamista myös näönvaraisen aineksen muistamista.

– Nämä muistin kokonaispistemäärät osoittautuivat kliinisessä MCI-henkilöiden seuranta-aineistossa tarkimmiksi menetelmiksi ennustamaan myöhempää Alzheimerin tautiin sairastumista.

CERAD-tehtäväsarja on Suomessa laajasti perusterveydenhuollossa käytössä oleva menetelmä ja se kuuluu Käypä hoito -suosituksen mukaisiin muistisairausepäilyn perusselvitykseen yli 60-vuotiailla. Tutkimuksen tuottamat tulokset ovat näin ollen sovellettavissa myös kliiniseen käytäntöön.

– Suhteellisen yksinkertaisilla kliiniseen käyttöön sovellettavilla kognitiivisten yhteispistemäärien määrityksillä voidaan parantaa CERAD-testistön ominaisuuksia varhaisen Alzheimerin taudin tunnistamisessa. CERAD:n kokonaispistemäärät osoittautuivat lisäksi MMSE-testiä luotettavammiksi arvioitaessa kognitiivista suoriutumista seurannassa. Tämäkin on tärkeä löydös, sillä muistisairauksien varhainen tunnistaminen vaatii usein seurantatietoa myös kognition osalta.

Juttu on julkaistu Mediuutisten verkkosivuilla alun perin 26.5.2017. Julkaisemme uudelleen verkkosivujemme viime vuoden luetuimpia juttuja.