Erityisesti nuorten aikuisten työhyvinvointi heikentyi koronan pitkittyessä. Nuorten työhyvinvoinnin heikkenemistä selittivät muita kielteisemmät kokemukset työoloista sekä työn haitallisiksi koetuista vaikutuksista muuhun elämään. Loppuvuonna 2020 lähes joka viides nuori vastasi, ettei koe reilua kohtelua työpaikallaan. Huomattava osa nuorista ei myöskään ollut oppinut korona-aikana uusia ja parempia työtapoja.

Tulokset selviävät Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksesta, joka seuraa työhyvinvoinnin kehittymistä korona-aikana. Tutkimukseen osallistui loppuvuoden 2019 ja 2020 välillä 757 työssä käyvää vastaajaa, joista 125 oli nuoria aikuisia (alle 36-vuotiaita). Tuloksista ilmi käyvä nuorten aikuisten selkeä työhyvinvoinnin heikentyminen herättää huolta. Tutkimuksen vastaajamäärä kuitenkin rajoittaa tuloksista tehtäviä yleistyksiä. Toisaalta nuorten heikentyneestä hyvinvoinnista on raportoitu myös useissa muissa tutkimuksissa ja selvityksissä.

Työuupumusoireet yleistyivät

Nuorten työhyvinvointi heikentyi kaikilla mitatuilla työhyvinvoinnin asteikoilla. Erityisen poikkeuksellinen havainto tehtiin nuorten työkyvyn osalta.

– Nuorten kokemus omasta työkyvystä ei enää loppuvuonna 2020 eronnut muiden ikäryhmien keskiarvosta. Tämä havainto herättää erityistä huolta, koska tyypillisesti tutkimuksissa nuorten työkykyarviot ovat myönteisemmät kuin vanhempien työntekijöiden, erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo tiedotteessa.

Nuoret kokevat myös vähemmän työn imua kuin ennen koronaa. Samalla työuupumusoireilu ja työssä tylsistyminen kasvoivat nuorilla kesän ja loppuvuoden 2020 välillä. Näissä työhyvinvoinnin kokemuksissa ei näkynyt vastaavia muutoksia muissa ikäryhmissä.

–  Tutkimus antaa viitteitä myös siitä, että nuorista työhyvinvointi heikentyi erityisesti naisilla, yksin asuvilla ja tietyillä mittareilla myös enemmän läsnätyötä kuin etätyötä tekevillä, tutkimusprofessori Jari Hakanen sanoo tiedotteessa.

"Työ häiritsee muuta elämää”

Nuorista lähes joka viides koki, ettei tullut kohdelluksi reilulla tavalla työssään. Yhtä moni nuorista koki panostavansa työhönsä selvästi enemmän kuin mitä sai työltään vastineeksi. Muissa ikäryhmissä noin joka kymmenes kertoi vastaavista kokemuksista.

– Reilu kohtelu rakentuu arvostavasta vuorovaikutuksesta, kuulemisesta sekä johdonmukaisuudesta. Nämä kokemukset ovat omiaan edistämään myös työssä koettua yhteisöllisyyttä. Välittävä yhteydenpito ja myönteisen palautteen vaaliminen ovat erityisen tärkeitä haastavina aikoina ja mahdollisesti myös työuransa alussa oleville, Kaltiainen sanoo.

Nuorten kokemus siitä, että työ häiritsee muuta elämää, oli myös selkeästi kasvanut kesästä loppuvuoteen 2020. Samalla lähes puolet (40 %) nuorista vastasi, ettei ollut oppinut uusia ja aiempaa parempia työtapoja työssään.

– Työn rooli elämässä on voinut kasvaa, kun muu elämänpiiri korona-aikana on kaventunut. Tämä dynamiikan muutos korostaa työssä koettujen kokemusten merkitystä entisestään, Hakanen toteaa.

– Nyt, ja koronan jälkeenkin, on erityisen tärkeää vaalia myös nuorten, työuran alussa olevien, työntekijöiden mahdollisuuksia oppia uusia työtapoja ja taitoja työssään. Työpaikoilla tätä voidaan edistää kannustamalla rohkeaan uuden kokeilemiseen ja esimerkiksi vahvistamalla vertaisoppimisen mahdollisuuksia, Kaltiainen ehdottaa.

Lue myös: