Kesän alussa julkistetussa hallitusohjelmassa tehtiin linjauksia, jotka ohjaavat samalla uuden, järjestyksessään kolmannen soten tavoitteita. Hallitusohjelman lähtökohtana näyttää olevan etenkin pitkäaikaissairauksia ennaltaehkäisevään työhön satsaaminen.

Hallitusohjelman mukaan perustason eli terveys­keskuspalveluiden saatavuuteen panos­tetaan, sote-keskusten moniammatillisia palveluja lisätään, digitaalisia ja mobiilipalveluja kehitetään ja kansansairauksien ehkäisyä parannetaan, muun muassa.

Seitsemän päivän hoitotakuu tarkoittaa tuhansia lääkäreitä lisää terveyskeskuksiin. Lääkäreiden määrästä ollaan hieman erimielisiä, joka tapauksessa puhutaan useista sadoista.

Edellä luetellut toimenpiteet heilauttavat painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Soten yhtenä tavoitteena onkin lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustehokkuutta.

Mitä enemmän perusterveydenhuollossa pystytään ihmisiä auttamaan, jopa ehkäisemään sairauksien puhkeamista tai etenemistä, sitä edullisempaa terveydenhuolto on.

Muutoksen keskiössä on satoja yksiköitä ja tuhansia ihmisiä.

Asiakkuusnäkökulmasta katsoen tulevaisuudessa on nähtävissä myös inhimillisyyttä ja kaivattua sujuvuutta, kun asiat hoituvat mahdollisesti alusta loppuun lähellä sijaitsevissa sote-keskuksissa. Erikoissairaanhoidossa voidaan keskittyä entistä tiiviimmin vaativaa hoitoa tarvitseviin asiakkaisiin.

Uuden soten valmistelu on jo käynnissä. Uudellemaalle haetaan vielä viiden sote-alueen erillisratkaisua, aikaa on vuoden loppuun. Se on jo käynyt selväksi, ettei Husin pilkkomista harkitse mikään osapuoli.

Kun raamit on sovittu, työn pitää viimeistään alkaa kentällä. Uusi sote tuo väistämättä muutoksia tekemiseen. Mistään ihan pikkujutusta ei puhuta, kun muutoksen keskiössä on satoja yksiköitä ja tuhansia ihmisiä ja eri ammattien edustajia.

Aina puhutaan siitä, että yksityiset toimijat ovat notkeita ja nopeita muutosvauhdissaan. Miten sama kulttuuri voidaan istuttaa kunnalliselle puolelle? Muutososaamista lisäämällä. Muutoksen tavoite tulisi viedä jokaiselle osalliselle ajatuksen tasolle. Ihan sinne hierarkian alimmille tasoille asti.

Muutos on ennen kaikkea johtamisen asia, mutta se ei tarkoita, että uusi strategia tulee annettuna kaikille muille. Sen miettimiseen ja ratkaisuihin tarvitaan kaikkia. Vielä parempi, jos keskustelua käydään yli organisaatiorajojen.

Muutoksessa keskeisiä ovat viestintä, vastuujaot ja aikataulutus.

Innostusta ja tahtoa varmasti sote-ammattilaisista löytyy. Sen kanavoimiseen tarvitaan vain yhtenäistä näkemystä ja yhteistyötä.

Kirjoittaja on Mediuutisten päätoimittaja Anne Lahnajärvi. Pääkirjoitus on julkaistu 6.9.2019 Mediuutisten numerossa 28/2019.

Lue myös:

Väitös: Sote-palveluiden alueellinen yhteistyö parantaa palveluita ja estää kustannusten nousua (MU 21.8.2019)

Sote-uudistuksen punnertaminen alkaa Uudellamaalla – Kunnilta yksimielinen viesti Rinteen hallitukselle (MU 16.8.2019)