Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) valtakunnallinen uni- ja hengityskeskus haluaa edistää uniapnean hoidon saatavuutta koko maassa. Yhtenä keinona on apneakiskon tunnettuuden ja saatavuuden parantaminen.

Tyks Uni- ja hengityskeskus yhdistää monen erikoisalan osaamista. Hammaslääkärit ovat vähemmän tunnettu, mutta tärkeä ammattiryhmä uniapnean hoidossa ja toteamisessa.

– Hammaslääkäri näkee potilaan suun ja leuan rakenteen, ja sen, voiko niillä olla yhteyttä uniongelmiin. Hammaslääkärillä myös käydään säännöllisesti, joten uniapneasta kärsiviä saataisiin paremmin hoidon piiriin tätä kautta, sanoo Tyksin suu- ja leukasairauksien vastuualuejohtaja, osastonylilääkäri Tero SoukkaTyksin tiedotteessa.

Hän johtaa sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa apneakiskon ja kirurgisen hoidon työryhmää. Sen tehtävänä on koordinoida ja kouluttaa alaa. Tavoitteena on saada samanlaiset hoitopolut koko maahan.

Lievää uniapneaa sairastavaa voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Nykyisin eri kunnilla on kuitenkin erilaisia hintoja apneakiskolle.

– Jos henkilöllä on diagnosoitu uniapnea, hänellä on mahdollisuus saada terveyskeskuksen tai työterveyslääkärin kautta koje erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksun hinnalla, Soukka sanoo.

Apneakiskon käyttö on noussut tasaisesti. Viime vuonna Tyksin hammasklinikalle tuli lähes 200 lähetettä, tänä vuonna noin sata enemmän. Nuorilla uniapnean hoidossa harkitaan myös kirurgista hoitoa. Työryhmän linjauksen mukaan leikkauksia voidaan tehdä yliopisto- tai keskussairaaloissa, joissa on 3D-suunnittelumahdollisuudet.

Unihäiriöiden hoidon yhtenäistäminen on vuoden alussa valtakunnallisen koordinaatiovastuun saaneen Tyks Uni- ja hengityskeskuksen tärkeimpiä tehtäviä. Keskuksen johtaja ja osastonylilääkäri Tarja Saaresranta pitää uniapneakiskotyöryhmän linjausta asiana, jolla voi olla iso merkitys unihäiriöstä kärsiville.

– Uniapneakiskon saatavuus paranee ja potilaan kustannukset pienenevät. Myös uniapnean tunnistaminen paranee, sillä olemme aloittaneet unihoitajan koulutukset. Esimerkiksi suuhygienisteille on suunnitteilla omaa koulutusta, hän kertoo tiedotteessa.

Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikalla työskentelevä oikomishoidon erikoishammaslääkäri Jarkko Vuoriluoto tutkii, soveltuuko uniapneaa sairastava potilas kiskon käyttäjäksi.

– Kiskon tehtävä on työntää nukkuvan henkilön alaleukaa eteenpäin, mikä avaa nielua, ja helpottaa siten hengitystä. Laitteen käyttö edellyttää riittävää alaleuan liikkuvuutta. Myös hampaiden on oltava kunnossa, hän kertoo tiedotteessa.

Jos potilaan suun kunto sallii, hänen leuastaan tehdään jäljennös ja hänelle suunnitellaan sopiva koje. Laitteen valmistaa hammasteknikko. Potilas tapaa hammaslääkärin uudestaan, kun kiskoa sovitetaan suuhun.

– Sovittamisvaihe on tärkeä, sillä laitteen istuvuus on välttämätöntä sen käyttömukavuuden kannalta. Aluksi laite voi silti tuoda kivistyksen tunnetta suuhun, Vuoriluoto kertoo.

Lievässä uniapneassa kisko on hänen mukaansa lähes yhtä tehokas kuin paineilmalla hengitysteitä avaava, kasvoilla pidettävä maski.