Kun uni on aiheuttanut ongelmia pitemmän aikaa, kyse saattaa olla sairaudeksi muodostuneesta unihäiriöstä, eikä tilanne ole välttämättä enää omissa käsissä. Unihäiriö on lääketieteellinen ongelma, jonka hoitamiseksi on syytä kääntyä lääkäreiden puoleen.

Uniapnea ei ole vain kuorsaamista, vaan se pirstoo unen rakenteen. Yö täyttyy hengityskatkoksista ja unen teho katoaa, vaikka yöunet olisivat määrällisesti pitkiä.

Uniapneasta kärsivät voivat oirehtia monella tavalla: päivisin on aloitekyvyttömyyttä, keskittymishäiriöitä ja muistikatkoksia ja öisin heräilyä, vessassa ramppaamista sekä kuorsausta.

– Uniapnea on yhtä iso riski sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamiseen kuin perinteiset tekijät, kuten tyypin-2 diabetes tai hyperkolesterolemia, sanoo Coronarian uniklinikan johtava unilääkäri Henri Tuomilehto Coronarian tiedotteessa.

Uniapnea on kuitenkin hyvin hoidettavissa, kun siitä saa diagnoosin. Vaikea-asteinenkin uniapnea saadaan hoidettua, ja riskit normalisoituvat.

– Lääkärinä yritän tuoda esille sitä, että jos vähänkään epäillään uniapneaa, olisi syytä toimia välittömästi, eikä kymmenen vuoden kuluttua. Uniapnean saa selville unitutkimuksella, joka vie elämästä vain yhden yön, Tuomilehto jatkaa.

Hoidon avulla uniapnean aiheuttamat terveysriskit, kuten lisääntynyt sydän- ja verisuonsairastavuus ja kohonnut kuolleisuusriski, ovat Tuomilehdon mukaan hyvin korjattavissa.

Ongelmana on, että uniapnea tulee vuosien mittaan, jolloin ihminen tottuu ja sopeutuu oireisiin. Tällöin ei ymmärretä, että taustalla on isompi ongelma ennen kuin ehkä sattuu jotain.

Uniapnean oireita ovat: säännönmukainen kuorsaus, säännönmukaisesti alle viiden minuutin nukahtaminen, yölliset hengityskatkokset, yöllinen vessassa käyminen, väsymys, muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet.