Lääkealan eri toimijat uskovat, että lääkkeiden saatavuushäiriöiden vaikutuksia voidaan minimoida käytännöllisin ratkaisuin.

Viime vuosina lisääntyneet saatavuushäiriöt ovat hankala pala purtavaksi, koska niiden taustasyyt ovat globaaleja. Näihin syihin pystytään kansallisesti vaikuttamaan vain rajallisesti, mutta harkiten valituin keinoin on mahdollista hallita eteen tulevia häiriötilanteita nykyistä paremmin.

Näitä keinoja pohdittiin Lääketeollisuus ry:n koolle kutsumana lääkealan saatavuusfoorumissa, jossa ääneen pääsivät niin lääkeyritykset, viranomainen, apteekit kuin terveydenhuoltokin.

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti listasi tilaisuuden aluksi lääketeollisuuden seitsemän keinoa ehkäistä saatavuusongelmien syntymistä ja haastoi muut toimijat ainakin tuplaamaan keinojen määrän.

Saatavuusfoorumissa toistui näkemys, että lääkärillä olisi hyvä olla tieto lääkkeen saatavuushäiriöstä jo ennen lääkkeen määräämistä. Tieto voisi löytyä esimerkiksi potilastietojärjestelmästä.

Kävi ilmi, että Lääketietokeskus kehittää sovellusta, jolla ajantasainen tieto on integroitavissa potilastietojärjestelmään. Käytännössä lääkkeen saatavuustieto saataisiin kulkemaan lääkeyrityksiltä lääkärille asti samaa tietoputkea, mitä jo nyt käytetään lääkkeiden yksilöintitietojen ilmoittamiseen.

Tilaisuuden yleisön joukosta Lääketietokeskuksen toimitusjohtaja Minna Palhamo kertoi, että järjestelmä on toimintavalmis ensi vuoden alussa. Tarvittaisiin vain päätös siitä, milloin järjestelmä otetaan käyttöön.

Johtaja Heidi Tahvanainen sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi kuitenkin, että Suomessa on viranomaistoimijoita, joiden tehtäviin liittyy velvollisuuksia tuottaa tällaista tietoa.

– Tarvitsemme rinta rinnan pitkäjänteistä kansallista työtä ja arvioita, missä määrin kansallisissa ratkaisuissa voidaan hyödyntää tällaisia mainioita mahdollisuuksia ja miten eri kaupalliset toimijat pystyisivät kokonaisuudessa toimimaan.

Fimea on saanut tänä vuonna jo yli 1 300 saatavuushäiriöilmoitusta. Viime vuonna niitä oli 1 213.

Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler toi esiin, että jos tarvittavaa lääkettä ei ole saatavilla, apteekkihenkilökunnan kädet ovat aika lailla sidotut.

– Ennen apteekit valmistivat sopivan valmisteen, mutta tänä päivänä toimintamalli on aika tiukka: lääkkeet määrätään tietyllä vahvuudella.

Saatavuushäiriöissä syntyy tilanteita, joissa 50 milligramman vahvuinen tabletti on loppu, mutta 100 milligramman vahvuista valmistetta olisi varastossa.

– Norjassa, jossa myös kärsitään kovasti saatavuushäiriöistä, tämä on ratkaistu niin, että paikallinen viranomainen antaa kaikille apteekeille ohjeen lääkevalmisteen vahvuuden muutoksesta.

Asiakkaalle siis toimitetaan tilalle saatavilla olevaa toista vahvuutta ja annosta muutetaan sen mukaan.

– Ehkä meilläkin jatkossa vastuuta voisi jakaa paremmin. Apteekkiemme lääkealan ammattilaiset pystyisivät tällaiset tilanteet hoitamaan ja helpottamaan asiakkaan lääkkeensaantia.

Norjan malli herätti innostusta lääkealan asiantuntijoissa, ja vastaavaa toimintatapaa toivottiin Suomeen.

Mallin käyttöönotto vaatisi kuitenkin lakimuutoksia, joten nopea keino saatavuushäiriöihin puuttumiseen se ei ole, Heidi Tahvanainen viestitti.

Esitämme saatavuus­häiriöilmoituksia maksullisiksi.

Nykyisin ongelmia voi aiheuttaa esimerkiksi velvoitevarastointi yhdessä hankintalain kanssa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaala-apteekkari Marja Iso-Mustajärvi totesi, että kilpailutuksen jälkeen yhdellä lääkeyrityksellä ei ole alkuvuodesta lainkaan varastoa, kun toisella lääkkeet happanevat. Pahimmillaan käyttämättä jäävät lääkkeet päätyvät hävitettäväksi.

– Hankintalain ja velvoitevaraston yhteensovittaminen on tärkeää, Iso-Mustajärvi sanoi.

Lääketeollisuuden puolelta kaivattiin Fimealle vahvempaa koordinoivaa ja konsultoivaa roolia saatavuushäiriötilanteissa. AbbVien toimitusjohtaja Matthew Iles totesi, että valtaosa potentiaalisista saatavuushäiriötilanteista onnistutaan lääkeyrityksissä selvittämään, eikä ongelmatilannetta synny.

Iles toivoikin Fimeaan matalan kynnyksen keskustelukanavaa, jotta lääkeyritykset voisivat viranomaisen kanssa pohtia, mikä on oikea hetki saatavuushäiriöistä kertomiseen.

Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen kertoi, että viranomaisella on halukkuutta ennakoivaan keskusteluun, mutta se vaatii resursseja.

– Esitämme saatavuushäiriöilmoituksia maksullisiksi. Tämä on ainoa keino, millä saamme lisää resurssia käydä keskustelua etukäteen ja rakentaa työkaluja kokonaisuuden hallintaan.

Lääkealan toimijat keksivät monia muitakin korjauskohteita nykyisissä toimintamalleissa. Saatavuushäiriöiden suhteen pitää tehostaa viestintää ja kertoa ongelmasta ajoissa, parantaa riskienhallintaa, listata kriittiset valmisteet sekä varautua ennalta ongelmatilanteisiin vaikka simulaatioharjoituksin..

Päivitetty 25.11.2019 klo 10.01: Lääketietokeskuksen toimitusjohtajan nimi on Minna Palhamo, ei Paltamo, kuten jutussa virheellisesti luki.