Viime kesänä suomalaista APPAC-monikeskustutkimusta johtanut turkulainen työryhmä julkisti hurjan tuloksen. Sen mukaan vuosittain Suomessa leikattavista noin 5000 umpilisäkkeentulehduksesta jopa yli puolet voitaisiin hoitaa antibioottihoidolla.

Tutkimuksen mukaan vain viidennes potilaista vaatisi kiireellisen leikkaushoidon. Loput potilaista, eli valtaosa, joilla on lievempi umpilisäkkeentulehdus, voitaisiin hoitaa mikrobilääkkeillä.

Kansalliseen monikeskustutkimukseen osallistui kuusi suomalaista sairaalaa. Tulokset julkaistiin Journal of American Medical Association -julkaisusarjassa. Niistä on kirjoitettu paljon myös koti- ja ulkomaisessa mediassa.

Tutkimusta johtaneen, Tyksin päivystyskirurgian ylilääkärin, dosentti Paulina Salmisen mukaan umpilisäketulehduksessa olennaista on erottaa kaksi tautia – komplisoitunut ja komplisoitumaton appendisiitti.

Ensimmäinen, vaikea muoto, vaatii kiireellisen leikkauksen, toinen lievempi voi parantua antibiootein.

– Näissä lievemmissä appendisiiteissa voidaan rauhassa arvioida, mikä on optimaalinen hoitotapa, hän sanoo.

Salmisesta aihetta pitää tutkia ehdottomasti lisää.

– Tämä voi jatkossa muuttaa hoitokäytäntöä. Samalla vähennettäisiin potilaiden leikkaushoitoon liittyvää sairastavuutta ja säästettäisiin merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia. Leikkaus on myös aina kajoava toimenpide riskeineen, vaikka se olisi kuinka rutiinimainen, Salminen uskoo.

Vesa-Matti Väärä

Umpilisäkkeentulehduksen diagnostiikkaa ja hoitoa tutkinut lääketieteen tohtori, vatsaelinkirurgi Panu Mentula Hyks Vatsakeskuksesta ei näe asiaa yhtä yksioikoisesti.

Mentula ei vastusta umpilisäkkeentulehduksen hoitamista antibiootein, mutta kaipaa lisätutkimusta asiasta, varsinkin potilasvalinnan osalta. Huomattava osa appendisiiteista etenee puhkeamaan, jos leikkaushoitoa ei tarjota.

Hän pelkää, että julkisuudessakin paljon huomiota saaneen tutkimuksen tuloksista syntyy lääkäreille käsitys, että appendisiittia voi hoitaa antibiootein. Tällainen viesti siirtyy hänen mukaansa helposti myös avohoitoon.

Kun potilas tulee valittamaan vatsakipua yksityislääkärille tai terveyskeskukseen, saattaa lääkäri kokeilla ensin antibioottikuuria.

– Kun potilas tulee valittamaan vatsakipua yksityislääkärille tai terveyskeskukseen, voi lääkäri ajatella kyseessä olevan komplisoitumattoman appendisiitin ja kokeilla ensin antibioottikuuria, Mentula sanoo.

Mentulan mukaan esimerkiksi flunssan hoidossa antibioottien määrääminen on kontrolloimatonta. Hän pelkää, että umpilisäkkeentulehduksen hoidossa käy pahimmassa tapauksessa samoin. Muutama yksittäistapaus on jo hänen tiedossaan Husista viime kuukausilta.

– Lääkäritkin ovat vain ihmisiä, hän sanoo.

Ei enää uusia indikaatioita antibioottihoidoille

APPAC-tutkimuksessa noin 73 prosenttia antibiooteilla hoidetuista ei tarvinnut leikkaushoitoa seuraavan vuoden aikana. Salmisen mukaan niilläkään potilailla, jotka jouduttiin leikkaamaan joko saman sairaalajakson aikana tai appendisiitin uusiuduttua vuoden seurannassa, ei ollut lisääntyneitä komplikaatioita.

Mentula ei pidä tulosta tarpeeksi hyvänä.

– Kuinka moni meistä haluaisi elää vuoden 30 prosentin riskissä? Uskaltaisiko varata lomamatkoja, kun tietäisi, että melkein joka kolmannella antibioottihoidon saaneista umpilisäke tulehtuu uudelleen? Mentula kysyy.

Hänestä asiaa punnittaessa toisessa vaakakupissa on turvallinen leikkaus, jolla umpilisäkkeentulehdus on parannettavissa sataprosenttisesti, loppuelämäksi. Kun operaatio tehdään laparoskooppisesti, komplikaatiot ovat harvinaisia ja sairausloma on yleensä viikko. Tosin kaikkialla Suomessa laparoskopia ei ole vielä yleisesti käytössä.

Mentulan mukaan toisessa kupissa ovat antibioottihoitoon liittyvät riskit.

– WHO on julistanut antibioottiresistenssin yhdeksi suurimmaksi terveysriskiksi maailmassa. Siksikään en olisi niin innokas lisäämään yhtään uutta indikaatiota antibioottihoidolle.

Salmisen mukaan jatkotutkimuksissa pyritään selvittämään, voisiko antibioottikuurin optimoida lyhyemmäksi ja kapeakirjoisemmaksi.

Tutkimuksen kustannusanalyysi julkaistaan todennäköisesti ensi syksynä.

On myös mahdollista, että lievät umpilisäkkeentulehdukset paranisivat kokonaan ilman antibioottejakin.

– Yksi jatkotutkimuksistamme on nimenomaan kaksoissokkokontrolloitu antibiootti versus plasebo -tutkimus, hän sanoo.

Osa potilaista kysyy jo antibioottihoitoa

Salminen korostaa, ettei yhden satunnaistetun tutkimuksen perusteella voida muuttaa hoitosuosituksia.

Niiden muuttaminen vaatisi Mentulan mukaan sen, että esimerkiksi APPAC-keskuksissa tutkittaisiin hoitokäytäntöä omana sarjanaan.

– Nähtäisiin, mikä se todellinen käytännön elämän tulos on.

APPAC-tutkimuksen jälkeen on antibioottihoitoa käytetty tutkimuskeskuksissa melko aktiivisesti.

– Olennaista on, että kaikki antibiootilla hoidettavat potilaat on diagnosoitu luotettavasti TT-kuvauksella ja heillä on todettu nimenomaan komplisoitumaton appendisiitti, Salminen sanoo.

Osa potilaista pyytää aktiivisesti antibioottihoitoa, joskus sellaisetkin, jotka eivät siihen sovellu.

– Osa tästä johtuu varmaankin tutkimuksen saamasta mediajulkisuudesta. Potilaat ovat tietoisia vaihtoehdosta.