Tuusulassa, Keski-Uusimaan sosiaali- ja terveysyhtymän alueella, pistettiin terveyskeskuksen toiminta täysin uusiksi. Ei niinkään siksi, että olisi erityisemmin haluttu, vaan siksi, että oli pakko.

Helvetin tulessa oli kärsitty jo liian pitkään.

Helvetin tulessa oli kärsitty jo liian pitkään, kuvailee Keusoten eteläisen alueen ylilääkäri Päivi Mäkelä-Bengs.

– Meillä oli hirveä ongelma. Potilaita oli sata jonossa, T3 oli yli 21 ja joka päivä kiirevastaanotolla hoitajat soittivat kello 16, että ihmisiä on vieläkin jonossa näin ja näin paljon, mitä tehdään, Mäkelä-Bengs sanoo.

Tarkemmalla tutkimisella selvisi, että Tuusulassakin kärsittiin klassisesta terveyskeskusongelmasta: Kiirevastaanotto täyttyi potilaista, joiden diagnoosina oli itse asiassa pitkäaikaissairaus kuten diabetes ja astma, vaikka Tuusulassa oli luultu, että he ovat jo hyvässä hoidossa.

Terveyspalveluiden johdossa alettiin miettiä lean-työkalujen avulla sitä, missä resursseja haaskataan.

Lopputulos oli selvä: Terveyskeskuksen ajanvaraus on täyttä hukkaa, joka ei auta potilasta millään tavalla. Myös jako kiireettömiin ja kiireellisiin potilaisiin on turhaa jaottelua, kun yhtä hyvin potilaiden hoidon voisi aloittaa saman tien. Molemmista päätettiin luopua. Luotiin uusi malli ja sen pohjalta Keusoten kehittämisen ydinkomponentit. Niistä löytyy tuttuja sanoja: hoidon jatkuvuus, palveluiden vaikuttavuus, moniammatillinen tiimityö.

Nämä ovat pahimman tason jargonia, bullshittiä ja täydellistä puppugeneraattoritekstiä.

– Nämä ovat pahimman tason jargonia, bullshittiä ja täydellistä puppugeneraattoritekstiä. Mutta olemme avanneet, mitä ne käytännössä tarkoittavat meillä. Mitä esimerkiksi hoidon jatkuvuus on käytännön tasolla? Mäkelä-Bengs sanoo.

Ajanvarauksesta luopuminen mullisti koko terveysaseman toiminnan. Nykyään asiakas soittaa terveyskeskukseen kerran ja saa heti oman hoitovastaavan, jolle on käytössä suora puhelinnumero. Jatkossa kaikista asioista soitetaan suoraan omalle hoitajalle. Hoitaja selvittää, millaista hoitoa asiakkaan soittama vaiva vaatii, ja tarkastaa samalla, mikä ihmisen kokonaistilanne on.

Yli 70 prosenttia kaikista asioista pyritään hoitamaan etänä. Joskus hoitaja osaa suoraan ratkaista asian, joskus kysytään neuvoa lääkäriltä. Siksi lääkärit ja hoitajat työskentelevät samassa huoneessa.

Lähivastaanotto järjestetään vain niille asiakkaille, joiden fyysinen tapaaminen on oikeasti tarpeellista.

– Lääkärin pitäisi pystyä jo konsultointivaiheessa kertomaan, miksi potilas on tulossa käymään. Tämä ei vielä täysin toteudu arjessa, mutta tarkoitus on, että ajatusprosessi käynnistyy lääkärin päässä alusta asti, eikä niin, että epäselvän tapauksen ratkaisemista lykätään kutsumalla asiakas käymään, Mäkelä-Bengs sanoo.

Mäkelä-Bengs syttyy päästessään puhumaan tiedolla johtamisesta. Kaikki on nykyään laskettu ja taulukoitu hyvin tarkkaan ja tieto tulee työntekijöiden nähtäville seuraavan viikon aikana. Numeroihin reagoidaan välittömästi.

– Tästä lukemasta näen heti, että tähän tiimiin tarvitaan uusi sairaanhoitaja, Mäkelä-Bengs naputtaa valkotauluaan.

Vaikka Mäkelä-Bengs rakastaa numeroitaan, järkeistämistä löytyi myös niiden käsittelyn tiimoilta.

– Aiemmassa systeemissä tein joka viikko neljä tuntia ylitöitä ylilääkärin palkalla pyörittämässä exceleitä. Aloin miettiä, onko se järkevää rahankäyttöä. Täältä löytyikin loistava terveyskeskusavustaja, joka kävi excel-kurssin ja alkoi laatia excelit, Mäkelä-Bengs sanoo.

Tuusulassa käyntiin polkaistu malli on Keusoten alueella käytössä Hyrylässä, Kellokoskella ja Jokelassa. Seuraavaksi malli otetaan vaiheittain käyttöön Mäntsälässä ja Järvenpäässä.

Tuusulan terveysasemilla seurataan mielenkiinnolla, miten vaiheittainen siirtyminen sujuu verrattuna isoon rytinään. Tuusulassa malliin siirryttiin yhden viikon aikana, eli kaikki pistettiin kerralla uusiksi. Molemmissa tavoissa on puolensa.

Isot muutokset vaativat muutospotentiaalia. Sitä kertyy, kun ihmiset ovat tyytymättömiä vanhaan tapaan.

– Isot muutokset vaativat muutospotentiaalia. Sitä kertyy, kun ihmiset ovat tyytymättömiä vanhaan tapaan. Kun ihmiset ovat ihan loppu, muutos tuo valoa tunnelin päähän. Mutta tämä on vaatinut koko henkilökunnalta paljon, ja mallin kehittäneet Savoa Partnersin konsultit ovat olleet täällä tukena koko vuoden ajan, Mäkelä-Bengs sanoo.

Terveyskeskusten huonoon tilanteeseen on etsitty epätoivon vimmalla ratkaisua ympäri Suomen. On nostettu lääkäreiden palkkoja ja perustettu keskitettyjä ajanvarauksia. Mäkelä-Bengs ei niistä innostu.

Sen jälkeen, kun Tuusulan mallia alettiin esitellä julkisuudessa, vierailijoita on riittänyt.

– Mielestäni tämä malli on tietysti paras ja ainoa oikea ja mahdollistaa tiimeille oman työn kehittämisen. Mutta jokaisen täytyy miettiä, mikä toimii juuri heillä.