Ulosteensiirto hoitotoimenpiteenä on Suomessa lapsipuolen asemassa, vaikka ulosteperäruiskeita käytettiin Helsingin Kirurgisessa sairaalassa antibioottiripulin hoitoon jo 1960-luvulla.

Viime kuukausina Clostridium difficile 027 -potilaille on joissakin sairaanhoitopiireissä tehty ulosteensiirtoja. Mutta enempäänkin olisi varaa, sanoo vuonna 1996 ensimmäisen ulosteensiirtonsa tehnyt vatsaontelokirurgi Niilo Härkönen Mikkelin keskussairaalasta.

– Ulosteensiirto tehoaa hyvin krooniseksi muuttuneeseen C. difficile -bakteeriin. En ymmärrä, miksi hoitomuotoa ei Suomessa käytetä laajemmin. Epidemia saataisiin taltutettua huomattavasti nopeammin, jos potilaita hoidettaisiin ulosteensiirrolla lääkehoidon sijaan.

Ulosteensiirrossa potilaan suoleen ruiskutetaan terveen henkilön ulostetta sisältävää liuosta. Tarkoitus on palauttaa paksusuolen normaali bakteerikanta, joka on järkkynyt esimerkiksi antibioottikuurin seurauksena.-

Yksikin antibioottikuuri saattaa Härkösen mukaan muuttaa paksusuolen bakteerikannan jopa pysyvästi.

– 027-muotoa hoidetaan antibiooteilla, kuten clindamysiinilla, kefalosporiineilla ja uusilla kinoloneilla. Näillä hoidettaessa bakteerin uusimisen riski on 20–50 prosenttia.

Laajalle suosiolle päteviä esteitä

Härkönen kertoo tehneensä ulosteensiirtoja Mikkelissä ulkopaikkakuntalaisille potilaille, jotka ovat kokeneet jääneensä ilman asianmukaista hoitoa.

– Kroonistuneita C. difficile -tapauksia hoidetaan antibiooteilla jopa vuosia. Siinä ei ole mitään järkeä, sillä ulosteensiirrolla bakteeri saadaan hävitettyä kerralla niin, että se ei uusi.

Suhtautuminen ulosteensiirtoihin on pikkuhiljaa muuttumassa myönteisemmäksi.

Dosentti Reijo Peltonen Tyksistä kertoo, että Turussa ulosteensiirtoja on tehty jo vuosia ennen 027-epidemiaa. Peltosen mielestä laajemmalle suosiolle on kuitenkin päteviä esteitä.

– Prosessi on työläs. Se saattaa viljelyineen ja tarkistuksineen viedä viikon. Monille lääkäreille valtavan bakteerimäärän siirtäminen potilaan kehoon voi olla suuri eettinen ongelma, sillä terveysvaikutuksista ei voi olla täysin varma. Lisäksi on luovuttajaan liittyvä juridinen ongelma. Voidaanko käyttää yleisluovuttajia, ja mikä heidän vastuunsa on, jos komplikaatioita ilmenee?

Mallia voisi ottaa kananpojista

Peltola itse pitää yleisluovuttajia hyvänä ajatuksena. Norjan mallin mukainen ulostepankki voisi olla ratkaisu 027-epidemioiden kaltaisiin tilanteisiin.

– Yleisluovuttajan ulosteesta voisi tehdä varastoon immuniteettia vahvistavaa tuotetta. Sitä voisi siirtää potilaaseen periaatteella, jota sovelletaan kananpoikien kasvatuksessa. Kanan ulosteesta tehty valmiste suojaa kananpojat salmonellalta. ”Yleisluovuttajan ulosteesta voi tehdä immuniteettia vahvistavaa tuotetta.

Ulosteensiirtoja on tänä vuonna tehty muutamia myös Helsingissä. Politiikka on sama kuin Turussa: siirtoon turvaudutaan erittäin vaikeissa 027-tapauksissa.

Husin infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila on havainnut ulosteensiirron tehokkaaksi, mutta toivoo menetelmästä tieteellistä näyttöä.

– Kontrolloituja tutkimuksia ei ole tehty. Uskon, että tutkittua tietoa saatuaan lääkärit tekisivät enemmän ulosteensiirtoja.