Ulkomaalaistaustaiset käyvät oman sairautensa vuoksi lääkärin- tai sairaanhoitajan vastaanotolla muuta väestöä harvemmin, selviää THL:n tutkimuksesta. Myös työterveyshuollon vastaanotolla käyneiden osuus oli työssä käyvillä ulkomaalaistaustaisilla selvästi pienempi kuin koko väestössä.

– Luottamuspula hoidon saatavuuteen voi olla yksi hoitoon hakeutumisen esteistä. Hoidon saatavuuteen luotetaan hieman koko väestöä vähemmän. Toki taustalla voi olla monia muitakin syitä, kuten asiakasmaksut, tietämättömyys hoitopaikoista, kokemukset epäoikeudenmukaisesta kohtelusta tai pitkät jonot erityisesti peruspalveluihin, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusio tiedotteessa.

Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikan maista muuttaneiden joukossa raportoitiin muita taustamaaryhmiä ja koko väestöä useammin diabetesta, masennusta ja mielenterveysongelmia. Myös unettomuus ja painajaisunet ovat erityisen yleisiä tässä ryhmässä. Lisäksi joka viides Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttanut kokee yksinäisyyttä ja jää muuhun väestöön verrattuna useammin vaille läheisten tukea.

– Hoitoon hakeutumisen kynnystä tulisi madaltaa ja peruspalvelujen saatavuutta parantaa. Sairaudet ja sosiaaliset ongelmat pitäisi hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin estetään asiakkaan tilan paheneminen ja säästetään palveluiden järjestämisen kustannuksia, Kuusio jatkaa.

– Hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tärkeät taustatekijät näyttäisivät vaihtelevan syntyperän mukaan. Tällöin kaikilla Suomessa asuvilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, kertoo projektikoordinaattori Anna Seppänen tiedotteessa.

Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus (FinMonik 2018–2019) on toistaiseksi laajin kyselytutkimus, joka on kohdennettu koko Suomessa asuvalle ulkomailla syntyneelle ulkomaalaistaustaiselle väestölle.

Tutkimuksessa kerättiin tietoa Suomen ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön (18–64-vuotiaat) hyvinvoinnista, terveydestä, palvelujen käytöstä ja niiden kokemuksista sekä näiden taustatekijöistä. FinMonik-tutkimuksen vertailutietoina käytettiin FinSote 2018-tutkimuksen tietoja.

Tutkimusta rahoittivat työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) ja Espoon kaupunki.

OLETKO HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten sisällöt digitaalisesti käyttöösi maksutta.