Husin Meilahden sairaalan keuhko-osastolla työskentelevä, keuhkotauteihin ja allergologiaan erikoistuva LT Jere Reijula kertoo netissä toissa päivänä julkaistussa KeuhkoPodcastissa kiinnostavasti koronaviruksen aiheuttaman taudin piirteistä.

Hän käy läpi tiedelehtien antia, mutta kertoo myös omia ja kollegojen ensikäden havaintoja taudista Meilahden keuhko-osaston ensimmäiseltä koronaviikolta. Podcast on avoin kaikille, mutta se on suunnattu erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille.

Reijula painottaa, että havainnot kertovat vain sairaalaan joutuneista potilaista muilla osastoilla kuin teho-hoidossa, vaikka suurin osa sairastaa taudin lievempää muotoa poissa sairaalasta.

– Neljä viidestä sairastaa koronanvirustartunnan lievänä, ja niistä tapauksista tiedetään tosi vähän. Reijula sanoo.

Meilahden sairaalalääkärin näkökulmasta tauti näyttää alkavan hiljalleen, mutta etenevän vähitellen joka päivä. Ne joilla tauti vaikeutuu, tulevat sairaalaan noin 10 päivän kuluttua oireiden alkamisesta.

– Yhteinen piirre on, että valtaosalla paraneminen on ollut hidasta. Siis todella hidasta, tai ainakin hitaampaa kuin mihin ollaan totuttu bakteeripneumonian ja influenssan taudinkuvassa, Reijula sanoo.

Hänen mukaansa Husin ensimmäisen viikon koronapotilaista valtaosa on tautihistorialtaan aika terveitä.

– Tuntuma on, että alle 50-vuotiaat ovat parantuneet nopeammin.

Reijulan mukaan ensimmäisten kokemusten perusteella on hyvin vaikea ennustaa, kenellä tauti vaikeutuu.

– Sanotaan, että matala CRP on koronapotilaille tyypillistä, mutta hoitamillamme potilailla osalla se on ollut reilusti yli 100 ja monella alle 4, eikä lukema ole korreloinut taudin vaikeusasteeseen.

Hypoksia syvenee monella päivittäin.

– Kaikilla hengitystyö ei välttämättä ole lisääntynyt, mikä voi olla vähän salakavalaa.

Melko yhteisiä piirteitä sairaalahoidossa olleilla potilailla on sitkeä, korkea, sahaava kuume, johon voi liittyä sekavuutta, horkkamaista oloa, lihakipua ja kova yskä. Myös ripuli ja kohonneet maksa-arvot on nähty monilla.

– Tämä on tauti, johon et halua sairastua tai jota et halua tartuttaa ihmisiin, joista välität, Reijula sanoo.

Hän kertoo myös suomalaisten havaintoja keuhkokuvista, ja mistä lähteestä lääkärit voivat halutessaan käydä katsomassa tyypillisiä koronavirusinfektion aikaansaannoksia keuhkokuvissa.

Isoimmaksi ongelmaksi koronapotilaiden hoidossa Reijula mainitsee sen, että koronatestien tuloksia on jouduttu sairaalassa ainakin nyt alkuvaiheessa odottamaan useita päiviä.

– Se on kestämättömän kauan.

Käytännössä keuhko-osaston täyttävät tämän vuoksi potilaat, joilla vasta epäillään koronavirustartuntaa. Muitakin huolia on.

– Tautiin ei ole täsmällistä hoitoa, ja tämä aiheuttaa välillä ahdistusta meille lääkärille.

Yhteen ahdistuksen aiheeseen Reijula ja hänen kollegansa keksivät luovan ratkaisun, jota aiotaan lähiaikoina testata Meilahden keuhko-osastolla. Henkilökunnan suojavälineistä uhkaa tulla pula.

– Jos emme voi suojautua virukselta, ajattelimme panna ipadit tai mitkä tahansa mobiilit kamerat kiertokärreihin tai tippatelineisiin ja toteuttaa kierrot etäyhteyden avulla. Tällä tavalla voimme säästää merkittävän määrän suojavarusteita.

Etäkiertoa on jo kokeiltu Itävallan sairaaloissa. Reijula lupasi kertoa testin tuloksista muillekin myöhemmin, ilmeisesti KeuhkoPodcastin tulevissa jaksoissa.

Lue myös:

...

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.