Ryhmäanalyysi sekä psykodraamamenetelmä ovat hyvin toimivia työuupuneiden ryhmäpsykoterapeuttisen kuntoutuksen menetelmiä.

Näin todetaan LL Kari Kähösen psykologian alaan kuuluvassa väitöskirjassa.

Kähönen selvitti kuntoutuksen vaikuttavuutta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Mittareina käytettiin koherenssin tunteen – eli tunteeko elämän ymmärrettäväksi, hallittavaksi ja merkitykselliseksi – ja psykologisen hyvinvoinnin muutosta.

Ryhmäprosessia seurattiin myös ryhmäkoherenssin muutoksilla, eli seuraamalla miten kuntoutujan kokemus siitä, että terapiaryhmä on ymmärrettävä, hallittavissa oleva, tukea antava ja merkityksellinen muuttui kuntoutuksen aikana.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 92 valtionhallinnon uupumusoireista työntekijää, joista 62 osallistui ryhmäkuntoutukseen ja 30 oli verrokkeina.

Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että koherenssin tunne vahvistui ryhmäkuntoutuksessa merkittävästi verrokkiryhmää enemmän. Psykodraamaryhmässä vaikutus tuli nopeammin esille kuin analyyttisessä ryhmässä, jossa vaikutus havaittiin vasta puolen vuoden jälkeen.

Lopputuloksessa menetelmillä ei kuitenkaan ollut eroa.

Kähönen osoitti, että ryhmäkoherenssi on hyvä mittari kuvaamaan kuntoutusprosessin kehitystä ryhmätyöskentelyn aikana. Siinä missä psykologisen hyvinvoinnin muutos ei osoittanut eroa verrokkiryhmän ja kuntoutusryhmien välillä, ryhmäkoherenssin muutokset olivat positiivisessa yhteydessä yksilölliseen koherenssin tunteeseen.