Työttömien terveyttä voi ja kannattaa edistää monin tavoin. Työttömät, jotka kokevat terveydentilansa hyväksi, kokevat yleensä myös työkykynsä hyväksi, osoitti terveystieteiden maisteri Marja Hultin väitöstutkimus. Liikunnan harrastamisella oli yhteys hyvään työkykyyn työttömillä.

Hult tarkasteli väitöstutkimuksessaan laajasti yksilöllisten, sosiaalisten ja työhön liittyvien tekijöiden yhteyttä työttömien työkykyyn väestötasolla. Tutkimus tuotti uutta tietoa työttömien työkykyyn yhteydessä olevista tekijöistä ja osoitti, että työttömien terveyttä ja työkykyä voidaan edistää useiden tekijöiden kautta.

Työttömien terveys ja työkyky ovat yleisesti heikompia kuin työssä käyvien. Työttömyyden ja huonon terveyden välistä suhdetta on aiemmin selitetty kahdella tavalla. On havaittu, että työttömäksi joutuvat useammin ne henkilöt, joilla on terveysongelmia ja näiden henkilöiden on vaikeampi työllistyä uudelleen. Toisaalta on vahvaa näyttöä myös työttömyyden terveyttä ja hyvinvointia heikentävästä vaikutuksesta.

Hultin tutkimuksen tulokset osoittavat, että ne työikäiset työssä käyvät ja työttömät, jotka kokevat terveydentilansa hyväksi, kokevat myös työkykynsä hyväksi. Ne, joiden työkyky oli hyvä, olivat useammin työssä käyviä kuin työttömiä. Merkittävää tuloksissa oli, että terveydentilalla ei ollut suoraa yhteyttä työllisyystilanteeseen.

Tutkimuksessa keskityttiin kartoittamaan työkykyä suojaavia tekijöitä, sillä jonkin verran tietoa työkykyä heikentävistä tekijöistä on jo olemassa. Suojaavia tekijöitä olivat terveyden lisäksi muun muassa liikunta, sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen tuki sekä merkityksellisyyden kokeminen. Nämä suojaavat ja mahdollisesti työkykyä edistävät tekijät saattavat muodostua tärkeiksi voimavaroiksi, joiden avulla työttömät henkilöt selviytyvät paremmin työttömyyden aiheuttamasta stressistä.

Tulosten mukaan aktiivinen ja reipas liikunnan harrastaminen oli yllättäen ainoa elintapatekijä, joka oli yhteydessä hyvään työkykyyn työttömien osallistujien keskuudessa. Liikunnan ja työkyvyn yhteys on aiemmin havaittu työssä käyvien parissa tehdyissä tutkimuksissa ja nyt yhteys vahvistettiin myös työttömillä henkilöillä. Työttömien liikuntaharrastuksen tukeminen olisi tärkeää, sillä liikunnan kautta on mahdollisuus lisätä sosiaalista verkostoitumista, saada tukea ja lisäksi liikunta voi lisätä merkityksellisyyden kokemuksia. Sosiaalinen verkosto voi jo itsessään lisätä merkityksellisyyttä, mutta etenkin tarjota tukea ja mahdollisuuksia työllistymiseen tai muuhun mielekkääseen toimintaan.

Hyvään työkykyyn yhteydessä olevia tekijöitä tutkittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Alueellisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen väestötason aineistojen avulla. Tutkimuksessa selvitettiin myös terveysinterventioiden vaikutusta työttömien työnhakijoiden työllistymiseen systemaattisella kirjallisuuskatsauksella. Meta-analyysin tulokset osoittivat, että ryhmämuotoiset kognitiiviseen ja työnhakuvalmennukseen sekä vertaistukeen perustuvat interventiot lisäsivät työn saaneiden määrää verrattuna kontrolliryhmään. Yksilötason terveyden edistämisen interventiot eivät taas lisänneet työnsaantia. Korkeatasoisia interventiotutkimuksia tarvitaan vaikuttavien työttömien hyvinvointia, työkykyä ja työllistymistä edistävien toimien kehittämiseksi.

Terveystieteiden maisteri Marja Hultin hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Work ability and health of unemployed persons. Focusing on promoting factors tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

Suomessa terveet ihmiset kokevat itsensä sairaaksi – Mikä mättää kun ihminen ei pysty töihin?

Hallituksen eväät terveyspolitiikkaan – Näin budjettiriihessä panostettiin terveydenhuoltoon