Diakonissalaitoksen Hoivan päihdepalveluiden ylilääkäri Outi Kuikanmäki on aina tuntenut viehätystä loogiseen ajatteluun.

– Olen sanonut sen myös ääneen, minkä vuoksi minua tähän tehtävään pyydettiinkin, Kuikanmäki naurahtaa.

Tehtävällä hän tarkoittaa toista työtään Diakonissalaitoksen erityisasiantuntijana, jossa hän arvioi organisaation palvelujen vaikuttavuutta.

Diakonissalaitoksella haluttiin vaikuttavuuden mittaamisesta työkalu, jolla se palveluntuottajana olisi tulevaisuudessa kilpailutuksissa vahvoissa asemissa.

– Realiteetti on, että rahaa on rajallinen määrä. On fiksua arvioida sitä, mihin se on järkevää käyttää.

Diakonissalaitoksen lähestymistapa vaikuttavuuden arviointiin on hyvin käytännöllinen.

Vuosina 2013–2014 käytössä oli SOFIE-menetelmä, joka nojautuu sosiaaliseen tilinpitoon ja SROI-analyysiin. Menetelmä koettiin raskaaksi, ja nyt käytössä on kevyempi työkalu.

– Kuvaamme palvelujemme vaikutusketjuja IOOI-mallilla. IOOI on lyhenne sanoista input, output, outcome ja impact eli panos, tuotos, tulos ja vaikutus.

Tässä työkalussa vaikutus on jotakin, mikä tapahtuu pitkässä juoksussa tai isossa kuvassa.

– Se on harvoin asia, mitä me pääsemme mistään mittarista lukemaan, sillä ne tilastot eivät ole meidän käytössämme. Tällä työkalulla meillä itsellämme on ymmärrys siitä, mitä olemme tekemässä ja miksi. Meillä on ajatus siitä, että tietyillä tuloksilla saavutamme pitkällä aikavälillä tietyn vaikuttavuuden.

Mallissa hyödynnetään olemassa olevaa tutkimustietoa, jossa asiaa on tutkittu samanlaisella kohderyhmällä. Näin ollen palvelusta voidaan hyvällä syyllä olettaa, että sen vaikuttavuus tulee olemaan sama.

Kuikanmäki itse pitää IOOI-mallissa muutoksen teoriasta. Sen ideana on kaivaa esille se, mihin palvelun tulokset ja vaikuttavuus perustuvat.

– Jos ei ymmärrä sitä, mikä on ratkaiseva tekijä, voi käydäkin niin, että prosesseja muuttaessamme muutamme tajuamattamme tuota olennaista tekijää.

Kuikanmäki toteaa, että alan ammattilaiset usein kyllä tietävät, mikä ratkaiseva tekijä on, mutta harvoin sitä on artikuloitu ääneen. Muutoksen teoria antaa näkemystä tekemiseen: tätä asiaa täytyy toistaa.

– Koska me olemme usein tekemisissä marginaalisten ryhmien ja syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien kanssa, palveluissamme avaintekijät ovat vuorovaikutus, kunnioittava kohtaaminen, osallistumisen vahvistuminen ja vertaistuki.

– Järjestämme ihmisille mahdollisuuden arkiseen kanssakäymiseen. Sillä tavalla voimaantuminen alkaa levitä. Korvaushoidossakaan ei kyse ole siitä, että asiakas saa lääkkeen ja paranee sillä. Lääke tasaa tilanteen ja mahdollistaa toipumisen, mutta muut tekijät tekevät muutoksen.

Osassa palveluitaan Diakonissalaitos on pyrkinyt vaikuttavuuden osoittamisessa pykälää pidemmälle. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille kohdistettu Vamos-toiminta on laskenut, millaista taloudellista hyötyä yhteiskunta saa, kun nuori etenee koulutus- tai työelämäpolulla.

– Tiedämme, että tietty osuus olisi työllistynyt joka tapauksessa. Toimenpiteidemme vaikuttavuus on sitä, kuinka paljon enemmän työllistyneitä nuoria on.

Vamos-toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen on poikkeuksellista: sosiaalipalveluissa tulokset on harvoin tiivistettävissä numeroiksi tai euroiksi.

– Sosiaalisissa ongelmissa kyse on niin moniulotteisista asioista, että tulokset voivat olla vaikeasti löydettävissä, häilyviä.

Lasketaanko esimerkiksi päihdeongelman hoidossa tulokseksi se, että asiakas lopettaa päihteiden käytön? Lasketaanko tulokseksi päihteiden käytön tai haittojen vähentyminen?

– Meillä ei ole mittaria siihen, onko päihdeongelma parantumaan vai pahenemaan päin. Paras mahdollinen tieto on saatavissa vain asiakkaalta.

Sosiaalipalveluissa tärkeänä Kuikanmäki pitää myös kokemuksellista tulosta. Sitä kysytään asiakkailta paljon, ja sen yksi mittari on tulevaisuuden uskon parantuminen.

– Kun kokee, että hyviä asioita tapahtuu, se johtaa siihen, että näkee hyviä asioita myös tulevaisuudessa. Tämä on hirveän tärkeää oman motivaation ja toipumisen kannalta.

Vaikuttavuuden mittaamisella on myös kääntöpuolensa, Kuikanmäki arvioi. Pelkona on, että yhteiskunta ajautuu mittaripäätöksiin.

– Vaikuttavuuden arviointi tarjoaa helposti ajatuksen, että rahoitetaan vain vaikuttavaa tekemistä. Silloin on tärkeää määritellä, mitä tuloksilla tarkoitetaan. Tulos ei välttämättä ole pelkästään konkreettinen paraneminen. Myös kokemuksellisen muutoksen aikaansaava ja hyvinvointia lisäävä palvelu voi olla tekemisen arvoinen asia.

Lue myös: