Työssä uupuminen ja koulutusjakson osaamistavoitteiden puuttuminen huolestuttavat nuoria lääkäreitä. Parhaissa erikoistuvien lääkärien koulutuspaikoissa korostuu jälleen perehdytyksen, säännöllisen ohjauksen ja nimetyn ohjaajan merkitys.

Kohtuullinen työmäärä mahdollistaa oppimisen ja vähentää uupumusta työssä.

Näin voidaan tiivistää tuoreimman koulutuspaikkakyselyn tulokset.

Nuorten Lääkärien Yhdistyksen ja Suomen Lääkäriliiton tekemä selvitys listaa Suomen parhaat erikoistuvien lääkärien koulutuspaikat. Parhaimmat palkitaan viidellä tähdellä, ja listauksen kärjen muodostavat tänä vuonna terveyskeskukset.

– Perusasioiden pitää olla kunnossa, kun rakennetaan viiden tähden koulutuspaikkaa. Tämä on selvästi ymmärretty palkittavissa yksiköissä, toteaa Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) puheenjohtaja Jesper Perälä tiedotteessa.

Hyvissä koulutuspaikoissa nuoret lääkärit otetaan mukaan kehitystehtäviin ja tarjotaan heille tukea ammatilliseen kasvuun.

– On olennaista kokea olevansa arvostettu työyhteisön jäsen, vaikka koulutus onkin vielä kesken.

Syksyn aikana on seurattu tiiviisti nuorten lääkärien jaksamista suuren työkuorman alla. Kyselyyn vastanneista lähes neljännes kertoo olevansa koulutuspaikassaan viikoittain tai useammin lopen uupunut ja 30 prosentilla työ on niin kuormittavaa, että oppiminen vaikeutuu.

– Onhan tämä hälyttävä viesti nuorten lääkärien jaksamisesta ja työn kuormittavuudesta. Koulutuspaikassa tulee olla edellytykset uuden oppimiselle, Perälä korostaa.

Useimmin uupumusta raportoitiin terveyskeskuksista. Perälä arvelee syyn olevan osin nousujohteisuuden puutteessa:

– Perusterveydenhuollossa ei aina tehdä eroa koulutuksessa olevan ja kokeneen lääkärin välille, vaan työn vaativuus voi olla käytännössä alusta asti sama.

Kyselyyn vastanneista vain 40 prosentille määriteltiin koulutusjakson alussa osaamistavoitteet, ja avoimessa palautteessa korostui toive strukturoidusta koulutuksesta.

– Oppimisen kannalta on tärkeää tietää koulutusjakson tavoitteet. Niiden saavuttamista tulisi säännöllisin väliajoin seurata yhdessä ohjaajan kanssa, NLY:n koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Sara Kaartinen kertoo tiedotteessa.

– Miten erikoistuva lääkäri ja ohjaaja voivat tietää keskittyvänsä oikeisiin asioihin ja osaamisen kehittyvän, jos mittareita ei ole?

Lääkäriliiton suosituksen mukaan työnantajan tulisi järjestää työpaikalla tapahtuvaa koulutusta ja tarjota mahdollisuus itseopiskeluun vähintään viisi tuntia viikossa, jonka lisäksi työpaikan ulkopuolista koulutusta tulisi olla vähintään kymmenen päivää vuodessa. Suurin osa erikoistuvista lääkäreistä oli tyytyväinen toimipaikalla saadun koulutuksen laatuun, mutta suositus erillisistä koulutuspäivistä toteutuu vain alle kolmanneksella.

– Lääkärin ajantasaisen tiedon ylläpitäminen täydennyskoulutuksella ehkäisee aiheettomia tutkimuksia ja lisää väestön terveyttä. Siihen panostaminen on järkevää, toteaa Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Koulutuspaikkakysely on herättänyt viime vuosina vilkasta keskustelua erikoistuvien lääkärien koulutuksesta.

– On hienoa huomata, kuinka lääkärit arvostavat hyvää koulutusta ja että selvitys kirittää koulutuspaikkoja aiempaa parempiin toimintamalleihin. Hyvin järjestetyt koulutusmahdollisuudet ovat toimipaikalle epäilemättä myös vahva rekrytointivaltti, Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro näkee.

Koulutuspaikkakysely toteutettiin kyselytutkimuksena viime vuoden lopulla loka-marraskuun aikana. Kyselyyn vastasi lähes 1700 koulutusvaiheessa olevaa lääkäriä eri puolilta Suomea ja eri terveydenhuollon sektoreilta.

Käy katsomassa, miltä koulutuspaikkojen tähtilistaus tänä vuonna näyttää.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.