Entistä useampi terveydenhuollon ammattilainen omaa paremmat tiedot ja taidot raskaudenaikaisen tupakoinnin vähentämiseksi. Vastikään päättyneen Filha ry:n Raskaus ilman tupakkaa (Nalle) -hankkeen aikana koulutettiin yli 500 äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelevää eri puolilla Suomea.

Tilastojen valossa äitiys- ja lastenneuvoloissa on jo parikymmentä vuotta tehty oikeansuuntaista työtä asian eteen.

– Yhä enenevissä määrin äidit lopettavat raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana tupakoinnin. Viimeisin tieto THL:ltä kertoo, että yli puolet tupakoivista äideistä lopettaa, sanoo asiantuntijaylilääkäri Maria Juusela Filha ry:stä.

Ongelma ei silti ole kadonnut. Suomessa raskaana olevat naiset polttavat yhä häkellyttävän paljon verrattuna muihin pohjoismaihin.

Nalle-hankkeeseen osallistuneessa Riihimäen äitiys- ja lastenneuvolassa rohkaistuttiin pikkuhiljaa ottamaan kissa pöydälle.

Vielä koulutusten jälkeen työntekijät esimerkiksi pohtivat mittarin käyttöön liittyviä tilanteita, sitä, miten asiakkaat reagoivat ja miten aiheesta voi jatkaa keskustelua asiakkaan kieltäydyttyä puhaltamisesta, kertoo osastonhoitaja Tea Hansson.

– Teimme kampanjan ja annoimme aikarajan, jonka aikana jokaisen oli kerran puhallutettava asiakas ja tehtävä kirjallinen tapausselostus, jossa kerrottiin, miten tilanne eteni ja minkälaista keskustelua asiasta käytiin. Sen jälkeen mittarin käyttö alkoi lisääntyä selvästi.

Koulutuksista työntekijät saivat vahvistusta siihen, miten tupakoivaa vanhempaa tuetaan lopettamaan.

– Asiakaskohtaamisia helpotti erityisesti motivoivan haastattelun koulutus, mistä ihmiset tykkäsivät todella paljon.

Hanssonin mukaan isoin asia, mitä Riihimäellä hankkeen aikana työstettiin, oli tupakoivan raskaana olevan perheen hoitopolku. Se antaa nyt askelmerkit koko neuvolan toiminnalle silloin, kun vastaanotolla on vauvaa odottava perhe, jonka jäsenistä joku tupakoi.

– Puhumme nimenomaan perheestä, koska keskitymme myös toisen vanhemman ja joskus jopa isovanhempien tupakointiin. Jatkossa häkämittauksia aletaan tarjota systemaattisesti myös perhesuunnitteluneuvolassa raskauden ehkäisyvaiheessa tai lapsettomuustutkimusten alkaessa.

Riihimäellä on hankkeen myötä myös onnistuttu kitkemään raskaudenaikaista tupakointia.

Alkukartoituksen perusteella raskaana olevista riihimäkeläisnaisista 13,4 prosenttia tupakoi. Hankkeen puolivälissä lukema oli saatu laskemaan 11,2 prosenttiin.

– Ylpeydellä voimme todeta, että viimeisimmän kartoituksen mukaan tupakoivia on 8,8 prosenttia, Hansson kertoo.

– Hieman takaraivossa mietityttää se, että liittyykö tämä siihen, että tupakointi on yleisesti vähenemässä. Annamme kuitenkin itsellemme aplodit ja työ jatkuu. Toivotaan, että esimerkiksi viiden vuoden päästä meillä on vielä pienemmät lukemat.

Myös Filha ry:ssä hankkeen tuloksiin ollaan tyytyväisiä. Sen aikana toteutettujen henkilöstökyselyiden perusteella terveydenhuollon henkilöstön asenteet ja tietotaso raskaudenaikaisen tupakoinnin ehkäisemiseen ja vähentämiseen selkeästi paranivat.

– Esimerkiksi Riihimäellä tupakoinnista raskaana olevan tupakoivan asiakkaan kanssa puhui hankkeen aluksi usein tai päivittäin vain 26 prosenttia työntekijöistä. Loppukyselyssä osuus oli 79 prosenttia, Juusela sanoo.

Raskaana olevan tupakoinnin kirjasi asiakastietoihin ennen 77 prosenttia työntekijöistä. Nyt kirjauksen tekevät kaikki. Toiselta hankepaikkakunnalta Kuopiosta puolestaan saatiin vahva signaali siitä, että ainakin neuvoloissa on koulutusten jälkeen paremmat eväät raskaudenaikaisen tupakoinnin vähentämistyöhön.

– Henkilökunnalta kysyttiin, kokevatko he, että heillä on riittävästi osaamista neuvoa ja ohjata asiakasta tupakoinnin vieroituksessa. Aluksi näin koki vain 39 prosenttia ja hankkeen lopuksi 70 prosenttia. Kasvu on selvä ja merkittävä.

Yksi asia, jonka Juusela haluaisi vielä muuttuvan, on savuttomuuden sijaan nikotiinittomuuden korostaminen. European Respiratory Society (ERS) on ottamassa vahvan kannan asiaan.

– Sähkötupakkakaan ei ole raskaana oleville sopiva.