Etätyössä tylsistyminen on kasvanut, lähityössä puolestaan työn imu ja työkyky ovat alentuneet koronan pitkittyessä. Hybridityö voi tuoda pientä helpotusta työelämän poikkeukselliseen tilanteeseen.

Etätyötä tekevien keskuudessa asuminen muiden kanssa tukee työhyvinvointia. Havainnot ovat  Työterveyslaitoksen  Miten Suomi voi? -tutkimuksesta,  joka seuraa työhyvinvoinnin kehittymistä korona-aikana.

Seurantatutkimuksen tuoreimmat tulokset vahvistavat kuvaa siitä, miten työhyvinvointi on kehittynyt  korona-aikana päättyvän kesän 2021 alkuun mennessä.  Kokonaisuutena poikkeuksellinen ajanjakso on koetellut erityisesti nuorten aikuisten työhyvinvointia.

Loppuvuodesta  2019  kesään  2021 alle 36-vuotiaiden työssä tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat kohonneet selvästi, kun 36-vuotiaiden ja tätä vanhempien tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat nousseet vain hieman. Vanhemmassa ryhmässä työn imu ja työkyky ovat jopa kohentuneet vastaavassa ajassa.

Osalla kiire ja työn määrä korona-aikana ovat voineet lisääntyä. Toisille taas kuormitus on voinut syntyä työnkuvan kapeutumisesta ja siitä, että työtoverit ovat etäisiä pitkään jatkuneen etätyön takia.

"Molemmat voivat lisätä kielteisiä kokemuksia työstä ja kielteistä asennoitumista työtä kohtaan. Samalla kuitenkin työssä yhä koetaan selkeästi enemmän myönteisiä tunteita ja innostumista”, erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta arvioi tiedotteessa.

Selvin ja haitallisin työhyvinvointimuutos on ollut työssä tylsistymisen yleistyminen. Ilmiö on syytä ottaa vakavasti, ja siihen kannattaa reagoida.

"Erityisesti runsaasti etätyötä tekeville työ on voinut tarjota sekä ylistimulaatiota jatkuvina videokokouksina että alistimulaatiota työpäivien toisteisuutena ja aitojen ihmiskohtaamisten vähäisyytenä. Akuutin koronan jälkeisistä työn järjestelyistä sovittaessa työpaikoilla on hyvä ottaa huomioon, että riittävä määrä läsnätyötä näyttää olevan tärkeää työn mielekkyydelle”, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta muistuttaa.

Hybridityössä hieman enemmän imua

Erityisesti nuoret työntekijät tarvitsevat tukea aikana, jolloin työtä tehdään osin etänä, osin läsnä ja osin hybridimallin mukaisesti. Kaltiaisen mukaan kiinnittyminen työyhteisöön on erityisesti työuransa alussa oleville ja uuteen työpaikkaan tuleville tärkeää.

"Jatkuva ja pakotettu etätyö tuo tähän omat haasteensa. Tällöin keskiöön nousevat aktiivinen yhteydenpito ja työn myönteisten tulosten näkyväksi tekeminen myös nuorelle työntekijälle itselleen esimerkiksi rakentavan palautteen antamisen kautta. Nuorista muita vastaajia harvempi koki näkevänsä työnsä myönteiset tulokset helposti”, hän korostaa.

Tutkimuksen osoittamat  hyvinvoinnin erot hybridityön ja muiden työjärjestelyiden välillä kesäkuussa 2021 ovat pieniä, eivätkä tilastollisesti merkitseviä. Miten voit? –työhyvinvointitestin laajempi aineisto antaa kuitenkin lisätukea samalle havainnolle: hybridityössä koetaan hieman muita enemmän työn imua ja muita vähemmän työssä tylsistymistä.

Tutkimus antaa viitteitä siitä, että hybridityössä luotetaan työtovereihin enemmän kuin etätyössä. Samoin esihenkilötyössä on onnistuttu, mikä auttaa koko henkilöstöä.

"Esihenkilöiden hyvinvointi on pysynyt hyvällä tasolla korona-aikana. Se on osaltaan voinut vaikuttaa siihen, että tehtiinpä työtä läsnä, etänä tai hybridinä, luottamus esihenkilöön ja yhteenkuuluvuus työpaikkaan ovat suurta. Etätyön johtamisen mahdollisuudesta kertoo, että etätyötä tehneet kokevat jopa läsnätyötä useammin saaneensa esihenkilöltään tukea”,  Hakanen huomauttaa.

Taloustutkimus keräsi Miten Suomi voi? -tutkimuksen aineistot työssäkäyviltä 18–65 -vuotiailta suomalaisilta. Samoilta henkilöiltä kerätyssä seuranta-aineistossa on vastaukset noin kuuden kuukauden välein joulukuusta 2019 kesäkuuhun 2021. Vastaajia on 542.

Lisäksi on kahdesti kerätty satunnaisotos eri vastaajilta.  Loppuvuodesta 2019  vastaajia oli 1 567 ja  kesällä  2021 heitä oli 1 418.