Tuulivoimaloiden infraääni ei selitä voimaloihin liitettyä oireilua, selviää valtioneuvoston hankkeessa. Tutkimuksessa selvitettiin, onko tuulivoimaloiden infraäänellä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tutkimukset kohdistettiin alueille, joilla asukkaiden tiedettiin yhdistäneen oireitaan tuulivoimaloiden infraääneen. Hankkeesta tiedottaa STM.

Myös Suomessa jotkut ihmiset ovat raportoineet monenlaisia oireita, jotka he ovat itse yhdistäneet tuulivoimaloiden infraääneen. Mahdollisesta yhteydestä ei ole tieteellistä näyttöä maailmalla eikä aiemmissa tutkimuksissa ole selvitetty nimenomaan tuulivoimaloiden infraäänen terveysvaikutuksia.

Nyt tehdyn tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida tuulivoimaloiden infraääntä ja sen vaikutuksia. Hanke koostui kolmesta tutkimusosiosta: kyselytutkimus, pitkäaikaismittaukset ja altistuskokeet.

Kolmasosa tuulivoimaloiden infraääneen oireitaan liittävistä asukkaista luokitteli kyselytutkimuksessa oireensa vakaviksi. Oireiden kirjo oli hyvin laaja. Heillä oli yleisemmin kroonisia sairauksia sekä toiminnallisia oireita ja häiriöitä. He kokivat tuulivoimalat muita yleisemmin häiritseviksi. Lisäksi he pitivät tuulivoimaloita yleisemmin terveysriskinä kuin henkilöt, jotka eivät liittäneet oireitaan tuulivoimaloiden infraääneen.

Moni oireilevista liitti oireitaan myös tuulivoimaloiden aiheuttamaan tärinään ja sähkömagneettiseen kenttään.

Pitkäaikaismittauksin selvitettiin, millaista ääntä tuulivoimalat aiheuttavat lähellä sijaitseviin asuntoihin. Mittauksia tehtiin yhteensä 308 päivää kahdella eri alueella, joissa tuulivoimalat olivat nimellistehoiltaan 3–3,3 MW.

Pitkäaikaismittausten mukaan tuulivoimalat muuttivat noin 1,5 km:n etäisyydellä sijaitsevien asuntojen ääniympäristöjen äänenpainetasoja kaupunkimaiseen suuntaan. Tuulivoimaloiden aiheuttama ääni asunnoissa oli hyvin pientaajuista, alle 2 Hz.

Altistuskokeissa tutkittiin kokeellisesti kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa, vaikuttaako infraääni tuulivoimalan äänen havaitsemiseen, häiritsevyyteen ja fysiologisiin vasteisiin. Kokeissa käytettiin pitkäaikaismittauksissa nauhoitettuja eniten infraääntä ja merkityksellistä sykintää sisältäviä ääninäytteitä.

Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: henkilöihin, jotka kertoivat saavansa oireita tuulivoimaloiden infraäänestä, ja henkilöihin, jotka eivät kokeneet saavansa oireita tuulivoimaloiden infraäänestä.

Altistuskokeissa infraäänen esiintymistä tuulivoimaloiden äänessä ei kyetty havaitsemaan, se ei vaikuttanut äänen häiritsevyyteen eikä tahdosta riippumattoman hermoston stressiä ilmentäviin vasteisiin. Osallistujaryhmien välillä ei ollut eroja.

Tutkimuksen toteuttivat monitieteellisenä yhteistyönä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.