Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen kohdistuvia arviointityökaluja pitää kehittää, jotta niitä voidaan hyödyntää suunnittelussa ja päätöksenteossa, todetaan Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden toteuttamassa tutkimushankkeessa.

Tutkimushankkeen mukaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen vaikuttavuuden arviointi on välttämätöntä, jotta resurssit pystytään kohdentamaan oikein.

Arviointityökalut ovat välineitä tiedolla johtamiseen ja toimintastrategioiden suunnitteluun.

”Kehittämiseen käytettävän pohjatiedon tulee olla saatavilla alueellisista tai kansallisista rekistereistä ja tietoaltaista tai kerättävissä osana päivittäistä työtä. Arviointityökalujen tulee olla myös käytettäviä ja vapaasti saatavilla”, Turun yliopiston tiedotteessa linjataan.

Tutkimushankkeessa tunnistetut kansainväliset arviointityökalut kohdistuvat kansanterveyteen ja elintapoihin, sosiaaliseen ja alueelliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen, sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen.

Arviointityökalun kohteet ovat yhdenmukaisia niin WHO:n asettamien kuin suomalaisten sosiaali- ja terveyspoliittisten painopisteiden kanssa.

Kuitenkin moniin keskeisiin sisältöalueisiin, esimerkiksi mielenterveyteen tai lapsiperheiden ja paljon palveluja käyttävien kohderyhmiin, ei arviointityökaluja ole käytettävissä.

Kansainvälisten arviointityökalujen käyttö vaatii sitä, että niiden kontekstisidonnaisuus otetaan huomioon. Tunnistetut työkalut eivät välttämättä suoraan sovellu suomalaiseen kontekstiin. Näin voi olla silloin, kun palvelurakenne, painopisteet, rahoituspohja tai ajallinen etäisyys ovat erilaiset.

Arviointityökalut kohdistuvat tiettyjen teemojen sisällä pistemäisesti yksittäisiin toimintoihin, kuten tupakoinnin lopettamiseen. Näiden arviointityökalujen vahvuus on se, että niitä voi hyödyntää osana prosessimaista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimenpiteiden suunnittelua.

Riskinä on, että ne muodostavat pirstaleisen kokonaisuuden. Lisäksi edistämistoimet voivat vaikuttaa hitaasti ja viiveellä.

Myös intervention ulkopuolella voi olla tekijöitä, jotka vaikuttavat lopputulokseen, vaikka arviointityökalulla niitä ei tavoitetakaan.

Hankkeessa tunnistetuissa arviointityökaluissa keskiössä on yksilön toiminta. Tulevaisuudessa interventioita ja arviointityökaluja tulisi suunnata myös rakenteellisiin tekijöihin, jotta esimerkiksi verotuksen vaikutusta voitaisiin arvioida.

Hankkeessa toteutettiin kansainvälinen systemoitu kirjallisuuskatsaus, verkkohaut, asiantuntijapaneeli sekä menestysanalyysi.

LUE SEURAAVAKSI: