Helsingin yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu uutta tietoa masennuksen ja tupakkariippuvuuden välisistä yhteyksistä.
Aiemmin on osoitettu, että tupakointi on yleisempää masennusta sairastavilla henkilöillä kuin väestössä keskimäärin. Varsinaista syy-yhteyttä tai biologista mekanismia tämän havainnon takana ei kuitenkaan tunneta.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on keskitytty tupakoinnin yleisyyteen. Sen sijaan tupakkariippuvuuden voimakkuuden ja masennuksen välistä yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu. Nyt julkaistussa Helsingin yliopiston kaksostutkimusryhmän toteuttamassa työssä keskityttiin nimenomaan tupakointiriippuvuuden voimakkuuteen ja erilaisiin tupakointiriippuvuuden taustalla vaikuttaviin motivaatiotekijöihin.
Tutkimus perustuu yli 1 400 suomalaiseen kaksoseen, jotka ovat vastanneet tupakointiin ja masennukseen liittyviin kyselyihin. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Addiction-tiedejulkaisussa.
Tutkimus osoitti, että mitä vahvemmin henkilön vastaukset ilmensivät tupakkariippuvuutta, sitä todennäköisemmin hän oli masentunut. Eri riippuvuuden muodoista depressioon yhdistyivät vahvimmin fyysinen nikotiiniriippuvuus sekä automaattiset käytösmallit. Lisäksi tupakointi toimii tunteiden säätelykeinona.
– Tulostemme perusteella vaikuttaa siltä, että masentuneet henkilöt eivät polta siksi, että he pitäisivät tupakan mausta. Ennemminkin depressio näyttäisi kytkeytyvän nikotiininhimoon ja käytösmalliin, jossa esimerkiksi stressiä pyritään helpottamaan tupakoinnin avulla, kertoo tutkimuksen toteuttanut Maarit Piirtola Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista tiedotteessa.
Työssä hyödynnettiin aiemmista tutkimuksista poiketen kaksosiin perustuvaa tutkimusasetelmaa, joka mahdollisti perimään ja perheympäristöön liittyvien tekijöiden merkityksen selvittämistä.
– Kaksospareja vertaamalla pystyimme poissulkemaan perheen vaikutuksen, kuten mahdolliset tupakoinnille ja depressiolle yhteiset geneettiset alttiustekijät, toteaa tutkimusta johtanut Tellervo Korhonen Helsingin yliopistosta.
Tutkijat korostavat, että tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei voida kuitenkaan sanoa tupakoinnin aiheuttavan masennusta tai päinvastoin.
– Masennuspotilaiden hoidossa olisi tärkeää pyrkiä huomioimaan myös tupakointi yhtenä mahdollisesti masennusta ylläpitävänä tekijänä ja tarjota mahdollisimman yksilöllistä tukea tupakoinnin lopettamiseen, sanoo kaksostutkimusryhmän johtaja, professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Wisconsinin ja Missourin yliopistojen kanssa.
