Lääkkeiden viitehintajärjestelmän käyttöönotto laski välittömästi sen piiriin kuuluvien valmisteiden hintoja.

Asia selviää Helsingin yliopiston tuoreesta lääketieteen väitöstutkimuksesta.

Esimerkiksi psykoosilääkkeiden kustannukset olivat ennen viitehintajärjestelmän käyttöönottoa yksi voimakkaimmin kasvavista.

Vuoden päästä viitehintajärjestelmään siirtymisestä käytetyimpien psykoosilääkkeiden hoitopäivän kustannus oli laskenut 30–66 prosenttia, kerrotaan tutkimustiedotteessa.

Kahden ja puolen vuoden päästä hoitopäivän kustannus oli laskenut 25–51 prosenttia.

Muita lääkeryhmiä tarkastellessa keskimääräinen hintojen lasku järjestelmän käyttöönoton jälkeen oli 35 prosenttia, kahden vuoden päästä 56 prosenttia ja kolmen vuoden kuluttua 60 prosenttia.

Vuonna 2009 käyttöön otetun viitehintajärjestelmän tavoitteena oli hillitä lääkekustannusten kasvua edistämällä rinnakkaisvalmisteiden hintakilpailua.

Merkittävimmin hintoihin vaikutti kuitenkin tutkimuksen mukaan itse järjestelmään liittäminen. Sen sijaan aktiivinen hintakilpailu jäi tutkimuksen mukaan useissa lääkeryhmissä vaimeaksi.

Suomessa sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden hinnat ovat säädeltyjä. Kun rinnakkaisvalmiste hakee korvattavuutta, sen hinnan tulee olla korvausjärjestelmässä olevan alkuperäisvalmisteen hintaa edullisempi.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että rinnakkaislääkkeiden markkinat ovat Suomessa hyvin keskittyneet.

Sen mukaan yksi tai muutama yritys hallitsee keskenään vaihtokelpoisten lääkkeiden markkinaa, eikä hallitsevan markkinaosuuden säilyttäminen näyttäisi vaativan hinnalle kilpailua.

Viitehintajärjestelmä täydensi vuonna 2003 käyttöönotettua lääkevaihtoa, jossa apteekki vaihtaa lääkärin määräämään lääkkeen tilalle halvemman rinnakkaisvalmisteen, jos sellainen on saatavilla.

Viitehintajärjestelmässä sairausvakuutuksen mukaista korvausta maksetaan vain lääkkeen viitehintaan saakka.